Porin Areena-torin keskusteluissa kanssani kansanedustaja Sanna Lauslahti
Yrittäjänaisten Keskusliitto ry oli tiistaista perjantaihin (14.-17.7.) mukana Porin SuomiAreenalla. Telttamme Kansalaistorilla herätti monta vireää keskustelua ohikulkijoiden kanssa ja saimme uusia jäseniäkin. Aurinko helli ja kävelykatu kuhisi jazzväkeä eri puolita Suomea. Kansalaistori oli erittäin hyvä foorumi tehdä Yrittäjänaisten Keskusliittoa tutuksi niille, jotka eivät meitä vielä tunne
Lämmin kiitos vielä Merikarvian ja Porin yrittäjänaisille sekä Raija Kiviselle, Tarja Jönkkärille ja Naisyrittäjyyskeskuksen Taru Päivikkeelle ja Mirva Alakontiolalle, jotka uhrasivat aikaansa yhteisen asian eteen ja olivat mukana telttailussa. Lisäksi aktiivisen panoksensa antoivat hallituksemme puheenjohtaja Kaarina Jokinen ja hallituksemme jäsen Päivi Yli-Mattila.
Varsinainen SuomiAreenan asiantuntijakeskustelumme oli aiheesta
10 000 euron vauvat ja kuka ne maksaa. Tsekkaa: http://www. satakunnankansa. fi/cs/Satellite/puhusuusipuhtaaksi
Keskustelupaikka oli vinha, keskellä katua. Yksi kaista oli suljettu ja siinä me tökötimme teltassamme kadun reunassa. Tästä 30-vuotisesta väännöstä olivat alustamassa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan pj. Marja Tiura, EK:n Anu Salevaara, PAMin Hanna Kutsi, SY:n Max Lindholm ja Naisyrittäjyyskeskuksen Taru Päivike.
Esitimme laskelmia vanhemmuuden kuluista eri aloilla ja kas kas,
10 000 euroa ei edes riitä raskauden kustannuksiin, sillä työnantajalle koituu maksettavaksi yrityksen pussista vielä enemmän. Todelliset luvut pyörivät peräti 11 000-13 000 euron välillä, riippuen odottajalle maksetusta palkasta. Valtio siis rankaisee äidin työnantajaa vielä siitäkin, jos tämä maksaa työntekijälleen parempaa palkkaa. Vinhaa! Kokonaan eri luku on sairaan, alle 10-vuotiaan lapsen hoitaminen, joka yleensä jää äidille ja hankaloittaa siten äidin työnantajan arkea.
Keskustelijat olivat samaa mieltä, että tämä epäoikeudenmukaisuus on korjattava. Ainoastaan EK tuntui vähättelevän asiaa ja korostavan sitä, että kyllä se isäkin jää sairaslomille ja hoitamaan kotiin sarasta lasta. Lisäksi EK:n edustaja huomautti, että isyyslomakin maksaa työnantajalle.
Muiden panelistien kesken väännettiin kättä lähinnä siitä, mikä olisi oikea tapa hoitaa kulut. SY ja YNKL evät kannata mallia, jossa työnantajat maksavat, vaan toivovat että yhteiskunta hoitaisi viulut, jotka syntyvät uusien veronmaksajien saamisesta. Eräiden laskelmien mukaan tuo kulu olisi 90 miljoonan euron paikkeilla, jos valtio ottaisi kulut kontolleen. Yrittäjänaisten Keskusliitto ry paheksui sitä, että hallitukselta löytyi kivuttomasti 500 miljoonaa euroa kaupan ruoan alvin alentamiseen, jolla ei ole edes suurempia työllistämisvaikutuksia. Mutta vanhemuuden kustannusten oikeudenmukaiseen jakoon paukkuja ei heltiä.
Rahaa ei vaan tunnu löytyvän naisvaltaisia aloja rassaavan asian hoitoon. PAM taas ilmoitti, että ns. Ruotsin malli, jossa kaivetaan myös palkansaajan kukkaroa, ei todellakaan käy työntekijäjärjestöille. Ympyrää mennään ja yhteen tullaan. Loppuen lopuksi tilanne jäi siihen, että odotamme syksyä ja Tarmo Pukkilan työryhmän tuloksia yrittäjän sosiaaliturvan parantamisuudistusten osalta sekä mahdollisesti ministeri Liisa Hyssälän perusteilla olevaa työryhmää. Kansanedustaja Marja Tiura valotti, että pääministeri Vanhasellakin olisi tämän asian suhteen jokin työryhmä suunnitelma.
Neljän päivän aikana kävimme monen monta keskustelua eri alojen vaikuttajien kanssa. Poliitikoista mm. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kallin, kansanedustaja Veijo Puhjon, sos- ja terveysvaliokunnan pj. Juha Rehulan, Ben Zyskowiczin, ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen, Marja Tiuran, Leena Harkimon, Hannan Leena Hemmingin, Arja Karhuvaaran, Jyrki Kasvin, Piia- Noora Kaupin, valtiossihteeri Heljä Misukan MTV 3:n toimitusjohtaja Pekka Karhuvaaran ja monen, monen muun vaikuttajan kanssa.
Toimittaja Kari Lumikero haastatteli minua Areena-torilla suuren yleisön keskellä Yrittäjänaisten asioista. Istuimme miettimässä luovan alan yritttämisen haasteita mm. Dingo Neumanin kanssa. Tuttuja piisasi joka puolelta Suomea ja uusia kontakteja sovittiin. Syksystä tulee kiireinen.
SuomiAreenassa mukana olemisen saldo oli edunvalvonta-asiamme napakka esille nosto. Saime näkyvyttä keskustelun lisäksi ainakin Salon Sanomissa, Uudenkaupungin Sanomissa, Länsi Suomessa, Hämeen Sanomissa, Lallissa, Kankaanpään Sanomissa, Suomenmaassa ja Kauppalehden verkkosivuilla. Viesteilkää, jos näkyvyyttä oli joissain muissakin lehdissä. Saimme myös omalle järjestöllemme tunnettavuutta olemalla mukana kansalaistorilla. Toivotamme ensi vuonna kaikki paikallisjärjestömme tervetuleiksi mukaan viemään yrittäjänaisten Keskusliittoa Suomen kartalle ja hankkimaan uusia jäseniä.
Palvelusetelien käyttö laajenee elokuun alussa
Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa, että Palvelusetelien käyttömahdollisuus laajenee kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin lukuun ottamatta päivystyspalveluja ja tahdosta riippumattomia hoitoja. Tämä uudistus tuo lisää yrittämisen mahdollisuuksia naisyrittäjille.
Kunnat päättävät palvelusetelijärjestelmän käyttöönotosta ja palveluvalikoimasta sekä hyväksyvät palvelujen tuottajat, joiden palvelujen maksamiseen seteliä voi käyttää.
Palvelusetelijärjestelmän avulla järjestetään julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja yksityisten palvelujen tuottajien avulla. Muita kunnallisten palvelujen järjestämistapoja ovat kuntien ja kuntayhtyminen oma tuotanto ja palvelujen hankkiminen ostopalveluina julkisilta tai yksityisiltä palvelujen tuottajilta.
Palvelusetelilain tavoitteena on lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta, monipuolistaa palvelutuotantoa sekä edistää kuntien, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Kotona annettavissa palveluissa käytettävien palvelusetelien arvosta säädetään edelleen sosiaalihuoltolaissa ja kansanterveyslaissa.
Kunnat määrittelevät palvelusetelin arvon. Kunnilla on velvollisuus tiedottaa asiakkaille palvelusetelin arvon ja omavastuun määräytymisestä, palvelujen tuottajien hinnoittelusta ja asiakasmaksuista sekä neuvoa asiakkaita palvelusetelien käytössä. Palvelusetelin antaessaan kunta myöntää asiakkaalle sitoumuksen kustannusten korvaamisesta kunnan ennalta määräämään arvoon asti.
Palvelusetelin arvon on oltava riittävä, jotta asiakas voi käytännössä valita palvelusetelin palvelun toteuttamismuodoksi. Asiakasmaksulailla maksuttomiksi säädettyjen palvelujen kohdalla palvelusetelin arvo on määritettävä sellaiseksi, ettei asiakkaalle jää maksettavaksi omavastuuosuutta. Poikkeuksena ovat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet. Niissä palvelusetelin valinneelle asiakkaalle jää maksuosuutta, jos hän hankkii apuvälineen, joka on kalliimpi kuin hänen yksilöllistä tarvettaan vastaavaa tavanomainen apuväline.
Asiakkaan maksettavaksi tulevat osuudet palvelun hinnasta voivat vaihdella riippuen asiakkaan tuloista ja palvelusetelin muodosta. Kunnat päättävät palvelusetelin käyttöönoton laajuudesta ja muodosta, joten kuntien välillä toiminnan järjestämisessä ja toteuttamisessa voi olla eroja.
Lisätietoja Lakimies Markku Litola p. (09) 160 74205. Muualla verkossa http://www. stm. fi/vireilla/lainsaadantohankkeet/sosiaali_ja_ terveydenhuolto/palveluseteli
Nyt aloitan kesäloman ja päivitän blogia seuraavaksi kesän loppupuolella koulujen alun tuntumassa. Turussa alkaa tällä viikolla Tall Ships race -tapahtuma, joka tuo kotikaupunkiini suuret purjelaivat.
Keräsin jo ämpärillisen mustikoita talven piirakantekoa varten. Mustikkasadosta näyttää tulevan hyvä. Tänään on viriteltävä verkot mustaherukkapensaiden ympärille, etteivät rakätit syö satoani. Saan kolmesta pensaastani 12-15 pulloa, mustaa, hyvää ja vitamiinipitoista mehua, joka riittää lapsille maaliskuulle saakka. Torilta pitää hakea laatikko mansikoita, jotka pakastan ja hilloan sitten syksyllä, kun on aikaa paremmin. Lapsille putoaa talven arkiaamuisin puuro paremmin äidin mansikkahillon kanssa ja itse saan hyvä mielen. Hyvää loppukesää.
Marjukka Karttunen
