Hallitus saattaa tarkistaa ruoan arvonlisäveron alentamisen. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen ehdotti maanantaina, että kaupan elintarvikkeille ja ravintolaruoan alville säädettäisiin Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n kesäkuussa ehdottama 14 prosentin vero.
Lehtitietojen mukaan Keskustan tavoitteena on kaupan elintarvikkeiden alvin pudottaminen nykyisestä 17 prosentista 12 prosenttiin. Ravintolaruoan alv jäisi sitävastoin nykyiseen 22 prosentiiin.
Tähän epäsuhtaan ottaa kantaa osuvasti eilisessä Kauppalehdessä Hans Välimäki, Chez Dominique-ravintolan keittiömestari. Hänen mukaan ravintolat ostavat raaka-aineensa suoraan tai välillisesti tuottajilta ja ravintola-ala työllistää huomattavasti enemmän kuin kauppa, jossa pahimmillaan selvitään vain itsepalveluhyllyjen täyttämisellä ja kassan työllistämisellä.
Jos asiaan ei löydy ratkaisua, Välimäki ehdottaa ravintoloille lakkoa, jotta Suomessa vierailevat ulkomaalaiset näkisivät kylmää roiskeläppäpitsaa järsivät ja puolentoista litran tölkistä maitoa puistojen penkillä hörppäävät kansanjoukot. Hän toivoo, että täällä vierailevat turistit ja liikematkaajat kertoisivat sitten kotimaissaan, että Suomi on askeleen edellä niitä eurooppalaisia takapajuloita, joissa joku vielä viitsii valmistaa ja tarjoilla ruoan kalustetuissa tiloissa porsliinilautasilta.
Asioin viime syksynä Englannissa supermarketissa, jossa edes kassaa ei enää ollut. Neljää itsepalvelukassaa valvoi aina yksi vartija. Asiakas tuli korinsa kanssa kassalle, latoi itse ostoksensa viivakoodilukijan läpi ja pujotti lopuksi maksukorttinsa toisen lukijan läpi. Kun hallitus joutuu nyt ehkä miettimään korvaavia muutoksia muihin veromuotoihin, toivottavasti tämä meikäläistenkin markettien lähitulevaisuuden toimintamuutoksen mahdollisuus huomioidaan niin, että nämä tulevat "maksurobotit" voidaan verottaa riittävän napakasti?
Kesäloma on nyt ohi. Palasin eilen töihin. Vietimme perheen kanssa lähes koko loman merellä. Ongimme lasten kanssa ahvenia, koska niitä ei enää saariston kalastajilta liikene myytäväksi kuin todella harvoin. Kirjolohta kyllä piisaa, mutta sen ostaminen saaristossa ei mielestäni vetele.
Uimme, purjehdimme ja surffasimme. Seurasin mustikoiden kypsymisen aikoihin lehdissä vellonutta mustikkametsäkeskustelua ja kiitin mielessäni muita purjehtijoita siitä, etteivät monetkaan heistä ole innokkaita marjojenpoimijoita. Kun muita homma tuntunut siis kiinnostavan, minulle koitti mahdollisuus nauttia siitä, että noin 30 askelta veneestä metsien sininen kulta velloi "mustanaan". Sen kun kauhoi vain pois. Veneessä säilyminen on tosin ongelmallista, joten tein mustikoistani kaasuliedellä hilloa. Sekin sujui yllättävän mukavasti.
Kirjoja tuli ahmittua myös mukavasti. Ostin muutaman teoksen Hangon ja Uudenkaupungin kirjakaupoista ja viisi Nauvon kirpputorilta hintaan 0.20 centtiä kappale. Tulipa haukattua loman aikana seuraavat opukset:: Jarkko Sipilä: Prikaatin kosto, Agatha Christie: Kolmas tyttö, Mary Higgins Clark: Missä olet nyt?, Brian Moore: Veren väri, Liza Märklund: Paikka auringossa, Anita Shreve: Lento tuntemattomaan, Matti Remes: Sukellus, Carlos Ruiz Zafón:Tuulen varjo ja Andre Brink: Tuokio tuulessa.
Kun saavuimme kotiin, pihalla odotti kolmen mustaherukkapensaan jättisato. Oksissa notkuu peukalonpään kokoisia marjoja. Niissä riittää poimimista monelle arki-illalle ja kun pääsen mehustamaan niitä - lapsuuden tuoksu leviää keittiöön. Minussa taitaa olla vahvoja keski-ikäistymisen merkkejä...
Syksyn työt ovat jo kiivaassa käynnissä. Ensi viikonloppuna on hallituksen strategiapäivät, jossa hiotaan ensi vuoden toimintasuunnitelmaa ja budjettia. Lokakuun liittokokous luottamusnainen-valintoineen on käsillä ja edunvalvonnassa hiotaan kynsiä. Kiireellisin asia on nyt hoitaa ruoan arvonlisäveroasia kuntoon niin, että se kohtelee työllistävää ravintola-alaa oikeudenmukaisesti. Yrittäjänaisten Keskusliitto ry ei hellitä ennen kuin asiat ovat oikeudenmukaisella tolalla!
Marjukka Karttunen
