Vietimme äitienpäivän kynnyksellä 4. toukokuuta Ruusun päivää yhdessä Naisyrittäjyyskeskuksen ja Eduskunnan Naisverkoston kanssa Eduskunnan Pikkuparlamentissa. Auditorioon mahtui 260 naista istumaan, osa jäi seisomapaikoille ja osa odotuslistalle vartoamaan mahdollisia peruutuksia.
Eduskunnan Naisverkoston puheenjohtaja kansanedustaja Tuula Peltonen avasi tilaisuuden muistuttamalla naisten välisen yhteistyön merkityksestä. Hän totesi vain yhteistyöllä edistettävän tasa-arvoa sekä perheen, työn ja yrittämisen yhdistämistä.
Tilaisuudessa kertoi oman yrittäjätarinansa muun muassa Vuoden 2009 Valtakunnallinen Yrittäjänainen Ulla Ström-Lohi ja sisustusarkkitehti Sonja Ikonen. Näyttelijä ja yrittäjä Tuija Piepponen sai meidät nauramaan niin, että välillä oli vaikeaa pysyä tuolilla. Erityisen hyvin hän iski hermoon silloin, kun hän kuvasi sitä, millainen on suomalainen.
- Vieraille ei puhuta, seinään koitetaan sulautua eikä keneltäkään kysytä missään tapauksessa mitään. Sellainen on suomalainen luonteenlaatu, Piepponen totesi.
Susanna Valkeus Yrittäjänaisten Keskusliitosta kiteytti loistavasti naisten yrittämisen ja sen, miksi yrittäjänaisten omaa etujärjestöä tarvitaan. Valkeus totesi toisen yrittäjänä toimivan naisen tukevan parhaiten kollegaansa. Hän sanoi naisen ongelmien yrittämisen ja perheen yhteensovittamisessa olevan myös erilaisia kuin miesyrittäjän ongelmat ovat. Nainen kokeekin yrittämisensä Valkeuden mukaan kokonaisvaltaisemmin kuin miesyrittäjä..
Kun oikein raavittiin pintaa syvemmälle, meille selvisi, että aikanaan, kun kaikenlaisia teorioita, myös yrittämisestä ja yrittäjästä on luotu, ne ovatkin olleet pitkälti miesyrittäjäteorioita. Nainen sai Suomessa luvan yrittää vasta 1898. Porvariskillat eivät hyväksyneet jäsenekseen naista, joten yrittäjäksi ei nainen tätä ennen päässyt.
Äitienpäivä vilkastuttaa kauppojen myyntiä
Tulevana sunnuntaina on äitienpäivä. Äitienpäivä vilkastuttaa mukavasti monen yrityksen myyntiä. Eräs ystävättäreni kertoi, että hänen miehensä muisti häntä juhlapäivinä aina kätevillä kodintavaroilla, kuten uudella imurilla ja toisen kerran sitten taas uudella paistinpannulla. Kyllä mahtoi äiti hihkua ilosta avatessaan lahjaansa. Miehestä tuli sittemmin muuten ex-mies. Monikohan mies tai lapsi älyää ostaa äitienpäivälahjaksi äitikullalle kotipalvelua, siivousta tai muuta palvelua, joka helpottaa jokapäiväisen arjen pyörittämistä?
Oman perheeni arkiaamujen pelastus olisi turvallinen hoitaja, joka veisi lapsen päiväkotiin. Tai oikeastaan paras vaihtoehto olisi hoitaja kotona. Tämä hoitaja voisi samalla tehdä muita kodin pikkuhommia. Usein aamulla meillä kotona on järjetön ralli ja kilpajuoksu junan aikataulujen kanssa. Välillä mietin, kerkiänkö viemään lapsen rauhassa hoitoon ja ehdinkö sitten itse vielä junaan?
Äitienpäivien vietto alkoi USA:ssa
Äitienpäiväperinne alkoi USA:ssa 1900-luvun alussa. Eräs äitinsä menettänyt nainen alkoi viettää seurakunnassaan kaikkien äitien yhteistä muistelopäivää. Tapa levisi nopeasti maailmalle.
Suomessa äitienpäivää vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1918. Kansakoulun opettajat levittivät 1920-luvulla juhlan nopeasti koko maan laajuiseksi. Vuonna 1947 päivästä tuli virallinen liputuspäivä.
Turun Sanomien mukaan Norja on maailman paras maa olla äiti. Samassa Kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön tekemässä selvityksessä oma maamme pääsee sijalle seitsemän. Meitä parempia maita ovat äidin näkövinkkelistä muun muassa Australia, muut Pohjoismaat ja Uusi-Seelanti. Kriteereinä luokitukselle ovat olleet äiti- ja lapsikuolleisuus, terveydenhuolto ja koulutus.
Mielenkiintoista selvityksessä on se, että USA pääsee vasta sijalle 28. Maan äitiyskuolleisuus on kehittyneeksi maaksi korkea ja äitiysvapaaedut heikot. Turun Sanomat kertoo, että USA:ssa lapsen riski kuolla ennen viidettä syntymäpäiväänsä on yli kaksinkertainen verrattuna Suomeen, Ruotsiin tai vaikkapa Singaporeen.
Toivotan kaikille hyvää viikonloppua ja hyvää äitienpäivää! Minusta on ihanaa taas odotella aamua, jona saa teeskennellä nukkuvaa ja kuunnella keittiöstä kantautuvaa puheensupinaa. Paras lahja kuitenkin on se lapsen omin pikkukäsin näperretty onnittelukortti.
Mutta äitienpäivä ei ole kaikille naisille yhtä juhlaa. Kodeissaan ja senioritaloissa odottelee joukko isovanhempia turhaan lapsiaan tai lapsenlapsiaan kyläilemään. Osa äiti-ikäisistä naisista on myös tahtomattaan jäänyt syystä tai toisesta ilman omia lapsia. Yksien juhla voi olla toisten murheen päivä.
Muistetaanpa siis kaikki äitejämme ja tuodaan edes vähän lisää valoa tähän maailmaan!
Marjukka Karttunen
