Naisten yrittämisen esteet on raivattava ripeästi, jotta Suomen talous starttaa kasvuun. Tätä mieltä ovat Maa- ja kotitalousnaiset, Suomen Yrittäjänaiset ja Taitoliitto.
Liitot painottavat pk-yritysten olevan Suomen ja Euroopan Unionin selkäranka. Liki 85 prosenttia uusista työpaikoista EU:ssa syntyy jo pk-yrityksiin. Liittojen mukaan Akilleen kantapää muodostuu nyt siitä, miten naisia saadaan yrittäjiksi, miten palkkatyö ja yrittäminen yhdistetään ja millaista veropolitiikkaa harjoitetaan.
Alvin alaraja nostettava 50 000 euroon
Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Seija Estlander sanoo suomalaisten naisten olevan yhä heikosti noteerattu voimavara, joka kannattaisi ottaa täysillä käyttöön sekä yrittäjinä että työntekijöinä.
”Noin puolet väestöstä on naisia, mutta yrittäjistä naisia on vain noin kolmannes. Se on suorastaan absurdia, varsinkin kun naiset ovat meillä koulunsa käyneet ja naisten opinnot maksetaan verorahoilla siinä missä miestenkin.”
Estlander arvioi pienten firmojen spurttaavan kasvuun, kun alvin alaraja nostetaan 10 000 eurosta 50 000 euroon. Hän muistuttaa Viron päättäneen jo nostaa alvin alarajan 40 000 euroon.
”Alvin alarajan nostoa puoltaa meillä myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuore tutkimus. Naisvaltaisten alojen kasvu, työllistäminen ja kansainvälistyminen vaativat vauvalaskun tasaamisen jatkamista. Lisäksi yrittäjän sosiaaliturva on petrattava sellaiseksi, ettei yrittäjäksi ryhtyminen enää pelota.”
Naisyrittäjyyden kasvua myös maaseudulle
Maaseudun elinkeinorakenne on jo pitkään elänyt muutosta, ja maa- ja metsätiloille etsitään jatkuvasti uusia tulonlähteitä. Esimerkiksi elintarvikkeiden jatkojalostus sekä majoitus- ja virkistyspalvelut ovat mahdollisuus naisyrittäjille ja luontevaa yritystoimintaa maa- ja metsätalouden rinnalle.
”Naisten rohkeutta ja yritteliäisyyttä tarvitaan, jotta suomalainen maaseutu säilyy elävänä ja vetovoimaisena. Naisia tulisi kannustaa voimakkaammin yrittäjyyteen. Lisäksi tulisi varmistaa, että yrittäjien neuvontapalvelut ovat saatavilla myös harvaan asutuilla alueilla”, kertoo toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta.
Yrittämisen kynnys matalammaksi
Yrittäjyys on monelle käsityöalalle valmistuneelle luontainen tapa työllistyä. Yrittäjänä toimiminen mahdollistaa omien visioiden ja kädentaitojen hyödyntämisen. Käsityöalalla tarvitaan rohkeutta ajatella suuresti ja nähdä markkinat myös Suomen rajojen ulkopuolella.
”Käsityö nähdään usein liian kapeasti. Käsityöosaamisen merkitys tulee vastaan nyt uusilla ja yllättävilläkin toimialoilla. Toisaalta maailmalla kasvaa myös käsintehtyjen ja eettisesti kestävästi valmistettujen tuotteiden kysyntä. Verkkokauppa mahdollistaa yksilöllisten tuotteiden maailmanlaajuiset markkinat. Kynnys käsityön harrastajasta yrittäjäksi on Suomessa liian suuri”, toteaa Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen.
Yhteystiedot:
Seija Estlander, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjänaiset, puh. 050 302 8460
Marju Silander, toimitusjohtaja, Suomen Yrittäjänaiset, puh. 050 409 2561, [email protected]
Mirja Hellstedt, toiminnanjohtaja Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, puh. 040 707 3223 [email protected]
Minna Hyytiäinen, toiminnanjohtaja, Taitoliitto, puh. 040 505 0944, [email protected]
