Yrittäjänaisten liittokokouspäivät järjestetään Vantaan Fur Centerissä 3.-4. lokakuuta. Tapahtumaan osallistuu yli 200 henkeä. Päivien polttavana puheenaiheena ovat perhevapaista kertyvät kustannukset, jotka on yrittäjänaisten mielestä kreivin aika jakaa laajalta veropohjalta.
Yrittäjänaisten Keskusliiton mukaan yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle noin 10 000 euroa. Esimerkiksi hoiva-alalla kustannukset ovat yli 12 000 euroa ja kun äiti jää hoitamaan alle 10-vuotiasta sairastunutta lastaan, äidin työantajan kustannukset voivat nousta jopa 20 000 euroon.
Noin 30 prosenttia yrittäjistä on naisia ja suurin osa heistä toimii palvelusektorilla. Yrittäjänaiset luonnehtivat äitiriskin jakamista tahdon asiaksi, sillä Ruotsissa perhevapaakustannukset on jaettu laajalta veropohjalta jo 30 vuotta sitten.
Suomen käytäntö on yrittäjänaisten mielestä äidin työantajalle kestämätön, minkä lisäksi se sysää nuoret naiset pätkätöihin. Yrittäjänaiset asettavatkin suuria odotuksia sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän vastikään nimeämään työryhmään, jonka keskeisenä tehtävänä on selvittää perhevapaakustannusten oikeudenmukainen jakaminen.
Elvytystoimia jatkettava,
naisten yrittämistä kannustettava
Yrittäjänaisten Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Kaarina Jokinen otti esille taloudellisen laman ja yrittäjänaisten sopeutumisen toiminnan supistuksiin. Hänen mielestään on tärkeätä, että valtiovalta jatkaa elvytystoimia, jotta heikon työllistymisen jaksona yritykset saisivat tukea esimerkiksi työntekijöiden kolutukseen.
- Tämä on erittäin tärkeätä myös siksi, että siinä vaiheessa, kun tuotanto lähtee taas elpymään, Suomessa pitäisi olla ammattinsa osaavia työntekijöitä, Jokinen painottaa.
Toimitusjohtaja Marjukka Karttunen totesi työ- ja elinkeinoministeriön ottaneen tavoitteeksi naisyrittäjien määrän kasvattamisen 30 prosentista 40 prosenttiin.
- Kun tutkimusten mukaan naisten yritykset menestyvät ja väestöstä puolet on naisia, miksi ei yrittäjistä, Karttunen ihmettelee.
Hän sanoo naisten vetämiltä yrityksiltä toivottavan myös kasvua ja kansainvälistymistä, vaikka naisvaltaisten alojen kasvun suurimpana esteenä ovat edelleen äidin työnantajan maksettaviksi lankeavat perhevapaakustannukset.
- Myös kansainvälisen kaupan aloittamisessa yrittäjänaiset toivovat räätälöityä vetoapua, jottei jokainen yrittäjä löisi päätään samaan seinään vuorotellen, Karttunen toteaa.
Lisätietoja:
Yrittäjänaisten Keskusliitto ry, toimitusjohtaja Marjukka Karttunen,
puh. 050 443 823, hallituksen puheenjohtaja Kaarina Jokinen,
puh. 040 572 8449, www.yrittajanaiset.fi
