❤Yrittäjänaisen tarina❤
Isäni perusti tilitoimiston Kuusamoon ollessani yhdeksänvuotias. Aluksi siellä työskenteli vain isä, mutta asiakaskunnan kasvaessa toimistoon palkattiin työntekijä ja äitini lopetti aiemman palkkatyön ja siirtyi töihin isälle. Siellä tuli pyörittyä aina koulupäivän päätteeksi. Halusin auttaa vanhempiani aina, miten pystyin. Olin 11-vuotias, kun sain tehdä muutakin kuin viedä maksulappuja pankkiin. 13-vuotiaana tein ensimmäisen tilinpäätökseni, toki isäni tarkisti tuotoksen, ennen kuin se annettiin tilintarkastajille tarkastettavaksi.
Vuonna 1994 siirryin tilitoimiston yhdeksi omistajaksi ja 1996 siirryin päätoimiseksi yrittäjäksi. Minulla oli valtava halu oppia lisää alasta ja kehittää toimintaa. Sitten tapahtui tapaturma, mursin vasemman käden ranteen, jota hoidettiin väärin ja jonka seurauksena jäin unelmieni työstä eläkkeelle 25-vuotiaana. Siinä kohtaa tunsin olevani täysin yhteiskuntakelvoton. En voinut työskennellä raastavien hermosärkyjen ja kovan lääkitykseni takia enää numerotarkassa työssä.
Mutta kuten sanotaan asioilla, on aina tapana järjestyä. Aloin odottaa lasta loppusyksyllä 2000 eläkeläisenä, ja ensimmäisessä ultrassa sain tietää odottavani kaksosia. Pelon sekaisin tuntein meni odotusaika, koska en tiennyt miten pärjään yksikätisenä kahden pienen lapsen kanssa. Käsikirurgien tekemien tuomioiden perusteella, kädestä ei pitänyt tulla enää toimivaa. Mutta vielä mitä. Käsi vahvistui kaksosia hoidellessa ja sain neljän vuoden eläkkeellä olon jälkeen sanoa lääkäreille, että nyt riittää, haluan töihin.
Palasin töihin yhteen isoimmista valtakunnallisista taloushallintoketjuista. Viisi vuotta meni toisen palveluksessa, kunnes syksyllä 2009 perustin Kuusamoon oman tilitoimiston. Yrittäjäksi hyppääminen tuntui täysin luontevalta. Luotin itseeni ja ajattelin, että kyllä niitä asiakkaita tulee ja tulihan niitä. Yritystoiminta lähti lentoon ja 2011 oli jo aika palkata työntekijä kaveriksi.
Näihin aikoihin toinen lapsistani jäi polkupyörällä auton alle ja kun siitä shokista ja vammoista oli selvitty, niin mentorini, kouluttajani ja isäni menehtyi. Yritin samaan aikaan suorittaa ammattikorkeakoulussa omaa Tradenomin tutkintoa ja totesin että nyt on nostettava kädet pystyyn, en pysty, en jaksa. Oli päästävä vieraalle töihin, jotta pystyin huolehtimaan lapsistani ja omasta jaksamisesta. Silloinen mieheni oli yrittäjä kuljetusalalla, joten työt veivät häntä ympäri Suomea ja Ruotsia. Olin siis käytännössä ”yksinhuoltaja” ja yrittäjä.
Näin jouduin jo toistamiseen heittämään yrittäjän urallani pyyhkeen kehään ja luovuttamaan. Myin liiketoiminnan syksyllä 2012 ja aloitin työt vieraan palveluksessa Oulussa.
Viisi vuotta meni taas vieraan palveluksessa. Lapseni kasvoivat ja tuli avioero, menetin myös äitini vuonna 2016. Opiskelin työn ohessa yritysneuvojan ammattitutkinnon ja kehitin muutenkin itseäni urallani koko ajan eteenpäin.
Vuonna 2017 rankan työpaikkakiusaamisprosessin jälkeen päätin, että vielä kerran. Eipä muuta, kuin PRH:n sivuille täyttämään osakeyhtiön perustamispaperit ja toisen kerran tilitoimisto pystyyn. Sillä tiellä ollaan.
Tämä on just sitä mitä haluan tehdä. Olen niin monessa liemessä keitetty, että tiedän pärjääväni ja selviäväni mistä vaan. Yrittäjyys on imetty vahvasti jo lapsuudessa ja nimenomaan tilitoimistoyrittäjyys. Toivon totisesti, että voin jatkaa tässä niin pitkään, kunnes jään jossain tulevaisuudessa viettämään leppoisia eläkepäiviä.
Ilman tukijoukkoja ja läheisiä tämä olisi mahdotonta. Lisäksi on itse uskottava itseensä ja luotettava omaan osaamiseen.
Sanna Manninen
Kirjanpito Eksakti Oy
Kuusamon Yrittäjänaisten jäsen
