Kauppojen aukioloajat vapautuivat vuoden alussa. Kuluttajat ovat hyrisseet tyytyväisyyttä — nyt pääsee kauppaan silloin, kun tarvitsee. Minäkin kävi kokeilemassa myöhäistä ostoshetkeä. Kello oli melkein puolikymmenen ja olin kaupan lähes ainoa asiakas. Minä ja kaksi muuta. Eihän se aukioloaika näillä seuduilla potentiaalista asiakasmäärää lisää. Sama määrä edelleenkin, mutta nyt se asiakasvirta venyy pidemmälle aikavälille. Kauppiaalle se tietää tietynlaista tyhjäkäyntiä. Sanovat, että kauppias määrittelee itse aukioloajan. Jokainen kaupanalan yrittäjä tietää, että kilpailu sen määrittelee. Pidät kauppaasi auki, koska kilpailijakin pitää; oli asiakkaita tai ei. Myös jokaisen asiakkaan tulisi tietää, että palvelut säilyvät vain, kun niitä käytetään.
Toivoisin kuntapäättäjiltä hieman ymmärrystä meille pienyrittäjille. Isojen, useita ihmisiä työllistävien yritysten tukeminen on helpommin hahmottuvaa. Kun sellainen yritys tarvitsee esimerkiksi hallin tai kaavamuutoksen, kunta voi olla tässä tukena. Mutta miten pienyrityksiä voisi auttaa? Kunnat voisivat nykyistä enemmän ohjata euroja jäämään omalle paikkakunnalle, jos hankintoja pilkottaisiin pienempiin osiin. Tällä tavalla paikkakunnan omilla yrityksillä olisi resursseja osallistua kilpailutuksiin. Toisaalta yritysten pitäisi rohkeammin tehdä yhteistyötä, jotta isompien hankintojen kilpailutuksissa pärjättäisiin. Ainakin täällä pohjoisessa koulutusta tarvitaan niin tarjouspyyntöjen laatimisessa kuin niihin vastaamisessakin.
Marja-Leena Magga
Suomen Yrittäjänaisten varapuheenjohtaja
Sodankylän Yrittäjänaiset
