Jopa naiskollegat hämmentyvät, kun kerron tekeväni itse rakenneavaukset, nauraa Suomen ensimmäinen sertifioitu asbesti- ja haitta-aineasiantuntija
Hanna Tertsunen-Troisgros. Rakennustutkimuksen lisäksi kainuulaisyrittäjä tekee myös luontaishoitoja.
Rakennustyömailla on kypärän värillä ollut perinteisesti väliä. Värikoodin mukaan työnjohtaja käyttää valkoista kypärää.
”Olen kasvanut asbestipurkutyömailla”, Hanna Tertsunen-Troisgros naurahtaa pienen Tipasojan kylän polulla Kainuussa.
Pakkaslumi narahtelee jalkojen alla, kun hän kertoo lapsuudestaan. Koti on ollut Sotkamossa kolmivuotiaasta asti. Maalla tehtävää työtä riitti. ”Eivät minun vanhempani luokitelleet töitä naisten tai miesten töiksi. Työn teki se, joka pystyi, kykeni ja kerkesi.”
Vanhemmilla oli rakennuspurkualan yritys. ”Kuljin pienestä pitäen isän mukana työmailla. Kertaakaan ei tullut vastaan sellaista hommaa, jota en isän mielestä olisi voinut tehdä siksi, että olen tyttö.”
Vanhempien yrityksen alkuaikoina myös Hannan äiti oli tuttu näky työmailla. ”Muistan eräänkin ison työmaan, taidettiin koulua olla purkamassa. Äiti ajoi traktoria, jonka kauhaan purkujäte nostettiin pienkuormaajalla.”
Tyttären tie vei ensin Tampereelle rakennusinsinöörin opintoihin. Vaisto houkutteli vaihto-opintoihin Irlantiin, jossa Tertsunen-Troisgros opiskeli lisää rakennustekniikkaa. Vuonna 2005 rakennusinsinööri valmistui, taskussaan suomen- ja englanninkielinen kaksoistutkinto. Valmistujaisten juhlapöytää koristivat isän timanttiporan ylijäämälieriöön kovertamat betoniset maljakot. Isän valmistujaislahja tyttärelleen oli valkoinen kypärä.
Hanna Tertsunen-Troisgros työskentelee omassa yrityksessään, jonka hän perusti vuonna 2016. Kainuun AHA-asiantuntijat Oy sijaitsee Kajaanissa, 70 kilometrin päässä Sotkamon Tipasojalta. Yritys tekee erityisesti asbesti- ja haitta-ainekartoituksia, rakennusten kuntotutkimuksia ja betonirakenteiden tutkimuksia. Alue ulottuu halki Kainuun Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan.
Valkoinen kypärä sujahtaa Tertsunen-Troisgros’n päähän tämän työskennellessä kentällä. Usein työ tarkoittaa rakennuksessa tapahtuvaa tutkimustyötä, joka vaatii rakenteiden avaamista.
Muutoin perusviikkoon mahtuu paljon autoilua ja puheluita. Puhelimen päässä ovat asiakkaat, sidosryhmät, yhteistyökumppanit ja laboratoriot.
Parhaimmillaan työ on silloin, kun kohde on iso. ”Työni suola on isojen kohteiden haltuunotto. Ensin teen suunnitelman, jonka mukaan toteutan tutkimuksen. Lopulta saan koota kenttätyön palasista raportin, ehjän kokonaisuuden, tilaajalle toimitettavaksi.”
Iso kohde voi tarkoittaa yhtä lailla kokonaisen omakotitalon kuntotutkimusta kuin suuren sairaalarakennuksen haitta-ainekartoitusta.
Toinen asia, josta Tertsunen-Troisgros työssään nauttii, on rakennusalan konstailemattomuus. ”Viihdyn alalla, täällä kun ei ole hipistelyä.” Kentällä ei voi olla herkkänahkainen. ”Meidän alallamme huumori on rankkaa. Jos siihen pystyy lähtemään mukaan, pärjää.”
Viime syksynä Tertsunen-Troisgros valittiin Suomen Asbesti- ja Pölysaneerausalan liitto ry:n hallituksen jäseneksi. ”Taidan olla historian ensimmäinen nainen hallituksessa”, hän toteaa. Historiaa hän teki myös vuonna 2012 kouluttautuessaan maamme ensimmäiseksi sertifioiduksi asbesti- ja haitta-aineasiantuntijaksi.
Yrittäjän arjessa sukupuolen vaikutus tulee näkyville vain harvakseltaan. Toki hän törmää toisinaan aitoon, peruskainuulaiseen toteamukseen autosta ulos astuessaan: ”Ai, tyttökö sieltä tuli?”. Lopulta kuitenkin tehty työ puhuu puolestaan.
Rakennusalalla Tertsunen-Troisgros kertoo kohtaavansa yksittäisiä naiskollegoita siellä täällä. ”Suorituspuolella naisten määrä on häviävän pieni. Jonkin verran naisia työskentelee mestareina, mutta selvästi eniten tutkimuspuolella.”
Se, millä Kainuun AHA-asiantuntijoiden tutkimusvastaava yllättää monesti jopa alalla työskentelevät naiskollegat, on, että hän tekee itse myös rakenneavauksia. Purkuhommat kun eivät ole kevyimmästä päästä.
Ikävintä on ollut ohipuhuminen. ”Kun aikoinaan työskentelin toisen palveluksessa, saatoin olla työnjohtajana viemässä työntekijää kohteeseen. Koin hämmentävänä, että vastaanottaja puhui työntekijälle, ei minulle, vaikka olin valkoinen kypärä päässäni työnjohtajana vastuussa kokonaistilanteesta.”
Valmistumisensa jälkeen Tertsunen-Troisgros työskenteli rakennustyömailla ensin opiskelukaupungissaan Tampereella ja palasi sittemmin juurilleen Kainuuseen. Oman yrityksen hän perusti viitisen vuotta sitten. ”Perustaminen oli helppoa, ja minut otettiin hyvin vastaan.”
Vaikeaa oli se, että toiminta tuli käynnistää surutyötä tehdessä. Vain kuukausi yrityksen perustamisen jälkeen Hannan isä menehtyi.
Alkuaikoina tuore yrittäjä kontaktoi jokaisen potentiaalisen asiakkaan henkilökohtaisesti. ”Ala on sellainen, että fyysistä työtä tehdään paikallisissa kohteissa. Henkilökohtaiset kontaktit ovat todella tärkeitä. Vaikka koin, että minulla oli alalla pitkään työskennelleenä hyvä asiakasverkosto, mietin paljon, miten saan tiedon uudesta yrityksestä juuri oikeille tahoille.”
Tertsunen-Troisgros korostaa verkostojen merkitystä. ”Minulle ovat yhä äärettömän tärkeitä esimerkiksi kouluaikoina muodostuneet verkostot. Yrittäjänaisten kautta on taas löytynyt aivan huipputyyppejä, joiden kanssa voi helposti jakaa niin yrittäjyyden tähtihetket kuin liejussa kahlaamisenkin.” Kyse on siitä, että oma ajattelu kehittyy vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Kun kohtaa toisen ja puhuu asioista rohkeasti, yhteys lähtee muodostumaan.” Sitä kautta muodostuu myös ammattimainen itsetunto, jolle Tertsunen-Troisgros’n mukaan on reilusti tarvetta, kun työskentelee naisena miesvaltaisella alalla. ”On syytä olla sinut itsensä kanssa. Sen jälkeen mikä tahansa on mahdollista.”
Ystävä tiedusteli taannoin, miksei Tertsunen-Troisgros käytä töissä hametta. Yrittäjä katsoi ystäväänsä silmät suurina. Hän oli ajatellut, että purkutyömaalla on käyttäydyttävä kuin miehet. Kun menee naisena raksalle, joutuu toisinaan miestä enemmän tekemään työtä, jotta osaamista ei kyseenalaisteta. Erityisesti uransa alkuvaiheissa Hanna tarkkaili omaa puheenparttaan. Piti puhua eksaktia alan kieltä. ”Yhtenä päivänä sitten repäisin. Puin sukkahousut, hameen ja turvakengät työmaalle. Eikä mitään ihmeellistä tapahtunut”, hän muistelee nauraen.
Jotta tutkimusvastaavan puhe säilyy eksaktina, hän kouluttautuu jatkuvasti. Erityisesti tutkimuspuolella tulee opiskella jatkuvasti pysyäkseen ajan hermolla. Viimeisimmäksi Tertsunen-Troisgros on päntännyt rakennusfysiikkaa.
Mutta on myös toinen sara, jota hän opiskelee. Käynnissä on viisivuotinen kiinalaisen lääketieteen koulutus. Kajaanissa, saman katon alla Kainuun AHA-asiantuntijoiden kanssa sijaitsee Kainuun Luontaispalvelut. Siellä Tertsunen-Troisgros hoitaa asiakkaita hieronnoilla, akupunktiolla sekä ayurvedisin hoidoin.
”Vuonna 2013 minulla meni kuppi nurin rakennusalan kanssa. Pohdin, että tässäkö on kaikki, mitä haluan tehdä.” Aikuiskoulutusrahaston myöntämä koulutustuki mahdollisti pienen Aleksanteri-pojan yksinhuoltajalle välivuoden, jonka aikana hän opiskeli hierojaksi.
Ristiriitaa rakennustutkimuksen ja luontaishoitojen välillä Tertsunen-Troisgros ei näe. Molemmilla aloilla töitä tehdään ihmisten hyvinvoinnin eteen. Välillä siihen tarvitaan kiinalaisen lääketieteen oppeja tai akupunktioneuloja, välillä taas rakennusterveyden asiantuntemusta ja puhdasta, hyvää sisäilmaa.
”On syytä olla sinut itsensä kanssa. Sen jälkeen mikä tahansa on mahdollista.”
Hanna Tertsunen-Troisgros
Syntynyt vuonna 1981.
Yritys Kainuun AHA-asiantuntijat Oy perustettu vuonna 2016.
Vinkki kanssayrittäjille: Miesvaltaisella alalla työskentelevänä naisena olen havainnut, että kun lakkaa kyseenalaistamasta itseään, ei muillakaan ole syytä kyseenalaistamiseen.
