Liikku kasvoi valtakunnalliseksi kuntokeskusketjuksi tiukan konseptoinnin, automaation ja liiketoimintakaupan ansiosta, kertoo toimitusjohtaja Johanna Riihijärvi.
Liikunta-alan yrittäjille kuluneet kaksi vuotta ovat olleet yhtä pitkää painajaisunta. Koronapandemian aiheuttamat rajoitukset ja sulut ovat tehneet ison loven monen yrityksen kassaan, ja yleinen ilmapiirikin on saanut mielen matalaksi, sanoo Liikku-kuntokeskusketjun toimitusjohtaja Johanna Riihijärvi.
”Tämä on ollut tosi erikoista aikaa. On ollut alan mustamaalaamista ja demonisointia. Meitä ei ole kohdeltu reilusti”, Riihijärvi lataa.
Hänen mukaansa päättäjillä ja virkamiehillä on vanhentunut käsitys siitä, millaisia nykyaikaiset kuntokeskukset ovat ja miten niiden toimintaa säädellään. Siksi yrittäjän olo on ollut pandemian kourissa turhautunut ja epäuskoinen.
”Toivoisin, että Suomessa käytäisiin arvokeskustelua siitä, mikä on liikunnan rooli yhteiskunnassa. Onhan se kansanterveyden kannalta ihan oleellista. Yksityisissä kuntokeskuksissa on asiakkaina melkein miljoona suomalaista, mutta silti päättäjät eivät näe alan merkitystä. Menetimme parhaan sesongin, kun meidät määrättiin sulkemaan kuntosalit tammikuussa. Nyt on aikamoinen pelko siitä, että alalta katoaa osaamista ja yrityksiä.”
Valoa on onneksi jo näkyvissä. Liikku avasi uusimman salinsa alkuvuodesta Espoon Otaniemeen.
Johanna Riihijärvi perusti Liikun yhdessä puolisonsa Heikin kanssa vuonna 2010. Ketju aloitti Oulusta, ja nyt saleja on jo 36 ympäri maata. Liikku on yksi Suomen ensimmäisistä budjettisaleista.
Riihijärvi näkee Liikun menestyksen taustalla kaksi tekijää. Ensimmäinen on onnistunut konsepti. ”Se on osunut hirveän hyvin tarpeeseen ja toteuttanut niitä toiveita, joita ihmisillä on. Liikunta on megatrendi, ja lihaskuntotreenin suosio myös naisten parissa on kasvanut.”
Liikun asiakkaat jakautuvat lähestulkoon tasan naisiin ja miehiin, vaikka ketju keskittyy puhtaasti kuntosaliharjoitteluun. Asiakaskunta on heterogeenistä: treenaamassa käyvät niin ammattilaiset kuin aloittelijatkin. Keskuksissa on panostettu sekä isoon vapaapainoalueeseen että pakkalaitteisiin, jotka takaavat turvalliset liikeradat.
”Salimme ovat keskimääräistä isompia, 1 000–1 500 neliötä, ja laitteet erittäin laadukkaita. Laitteet on sijoitettu väljästi niin, ettei treenaajien tarvitse olla toistensa iholla.”
Ilmanvaihtoon Liikku satsasi jo ennen koronaa. Yhden keskuksen ilmastointilaite maksaa Riihijärven mukaan 100 000–150 000 euroa. ”Olemme myös tarkkoja siitä, että tilat on sisustettu viihtyisästi. Niissä on paljon epäsuoraa valoa, vihreää väriä ja koivua.”
Toiseksi menestystekijäksi Riihijärvi nimeää loppuvuodesta 2016 toteutetun kaupan, jossa Liikun liiketoiminta myytiin uudelle, perustettavalle Kuntokeskus Liikku Oy:lle, johon tulivat omistajiksi Riihijärvien lisäksi Cor Group sekä SPM-Invest. Tässä vaiheessa kuntokeskuksia oli viisi: Oulussa kolme ja Kajaanissa ja Jyväskylässä kummassakin yksi. Ostotarjouksia tuli muiltakin.
Yrityskaupan myötä Liikku alkoi kasvaa voimalla. ”Teimme silloin Cor Groupin kanssa yhteisen strategian, jonka mukaan Liikusta tulee markkinajohtaja ja sillä on vuoteen 2025 mennessä 60 toimipistettä ympäri Suomen. Konsernista olemme saaneet valtavasti tukea ketjun rakentamiseen, rahoitukseen ja liiketoiminnalliseen osaamiseen.”
Kaikki Liikku-kuntokeskukset toimivat vuokratiloissa. Sijainti on tärkeä, ja tilojen on joustettava Liikun tarpeiden mukaan. Salille on päästävä helposti niin julkisilla liikennevälineillä kuin polkupyörälläkin, ja ilmaisia parkkipaikkoja on oltava aivan vieressä. Noin kymmenen minuutin ajomatkan säteellä pitää asua 20 000 ihmistä.
”Yleensä meille on myös eduksi, jos vieressä on ruokakauppa tai muu toimija, joka tuo alueelle asiakasvirtoja. Se luo meillekin tunnettuutta alueella. Toisaalta myös Liikusta on tullut vetovoimabrändi, joka tuo mukanaan säännöllistä asiakasvirtaa myös alueen muille toimijoille. Tämän ovat huomanneet myös kiinteistönomistajat, jotka tarjoavat Liikulle monipuolisesti toimitilavaihtoehtoja.”
Ennen Liikkua Riihijärvi työskenteli seitsemän vuotta isänsä liikuntahallissa, jonka hän pelasti talousvaikeuksista ja muunsi premium-kuntokeskukseksi. Budjettisalit alkoivat juuri silloin nostaa päätään Euroopassa, ja Riihijärvikin innostui niistä.
”Suunnittelin, että meillä voisi olla yksi premium-sali ja sen lisäksi riisutumman palvelun satelliittisaleja. Sitä en ehtinyt toteuttaa, kun ajauduimme isän kanssa riitoihin ja tiemme erkanivat.”
Idea ei kuitenkaan jättänyt rauhaan. Johanna ja perheyrityksessä myös työskennellyt Heikki Riihijärvi olivat kaksi vuotta työttöminä ja ehtivät sinä aikana viilata uuden konseptinsa timantiksi. Usko onnistumiseen oli vankka.
”Ajattelimme, että meillä on niin hyvä konsepti, ettei ole mitään syytä, miksi ihmiset eivät tulisi. Ryhdyimme hommaan täysillä ja teimme joka päivä sinnikkäästi töitä.”
Se on kannattanut. Tunnelma ja kulttuuri on Riihijärven mukaan Liikussa positiivinen ja töihin on aina mukava tulla. Palkattua henkilökuntaa on yrittäjäpariskunta mukaan lukien kymmenen, ja he kaikki työskentelevät hallinnossa Oulun pääkonttorilla. Toimipisteiden valmennus- ja personal trainer -toiminnasta vastaavat itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat ammattilaiset. Lisäksi jokaisessa keskuksessa on vastuuvalmentaja, joka laskuttaa Liikkua tehtävistään kuukausittain sen mukaan, paljonko keskuksessa on jäseniä. Koko ketjun jäsenmäärä on tällä hetkellä jo yli 40 000.
Yksi tuottavuuden salaisuuksista on pitkälle viety automatisointi: manuaalisen työn määrä on minimoitu ja kaikki myynti tapahtuu verkkokaupassa.
”Kymmenen vuotta sitten oli yleistä, että saleilla oli jäsenyysmyyjät. Se oli raskas prosessi myös asiakkaalle istua tunnin verran grillattavana, kun tavoitteena oli saada allekirjoitus sopimuspaperiin. Halusimme tähän muutoksen”, Riihijärvi kertoo.
Liikun toimipisteisiin voi käydä tutustumassa joka ikinen viikko maanantaista keskiviikkoon klo 16–19, jolloin henkilökunta on paikalla. Testikäynti ei velvoita mihinkään eikä maksa mitään.
Jo alun perin Riihijärvet halusivat rakentaa mahdollisimman itsenäisesti toimivan kuntokeskuksen, jonka myynti pyörii, vaikkei yrittäjäpariskunta ole jatkuvasti paikalla päivystämässä.
”Meillä oli perustamisvaiheessa pienet lapset, emmekä halunneet olla naimisissa yrityksen kanssa. Tämä loi myös pohjan konseptin skaalattavuudelle”, Riihijärvi sanoo.
Yrittäjyydessä on Riihijärven mukaan parasta täysi vapaus tehdä niin kuin parhaaksi näkee, lain puitteissa toki. Liikunta-ala tuo siihen vielä omat etunsa.
”Tällä alalla pääsee todistamaan pieniä ihmeitä, kun ihmiset löytävät liikunnan avulla terveemmän elämän. On palkitsevaa päästä katsomaan sitä aitiopaikalta.”
Ja on yritystoiminta tuonut taloudellisiakin palkintoja. Riihijärvillä on kolme aikuista lasta. Vanhemmat ovat painottaneet heille vastuunottamisen ja harrastusten merkitystä sekä sitä, että jokaisella olisi jotakin ihan omaa. Ja kun se oma juttu sitten on löytynyt – yhdellä lapsella se on golf, toisella hevoset, kolmannella jalkapallo – vanhemmat ovat tukeneet auliisti.
”Liikun ansiosta meillä on ollut taloudellinen mahdollisuus lähettää kaksi nuorinta Yhdysvaltoihin urheiluakatemiaan. Lapset ovat päässeet testaamaan omaa kyvykkyyttään ja sitoutumisensa astetta tosi kivoihin puitteisiin”, Riihijärvi iloitsee.
Johanna Riihijärvi
Syntynyt vuonna 1967.
Avasi ensimmäisen Liikku-kuntokeskuksen Ouluun yhdessä miehensä kanssa vuonna 2010. Marraskuussa 2016 yritys laajensi omistuspohjaansa, kun osakkaiksi tulivat hyvinvointialan konserni Cor Group sekä Sirpa ja Pertti Turves-Mankila SPM Invest Oy:stä. Riihijärvet vastaavat ketjun operatiivisesta toiminnasta ja omistavat yrityksestä 30 prosenttia.
Liikevaihto oli 10,9 miljoonaa euroa vuonna 2021.
