Heidi Hautala: VOIMAA VASTUULLISESTA YRITYSTOIMINNASTA

EU:n ansiosta Suomi on mukana maailman suurimmalla sisämarkkina-alueella. Tämä on tuonut mukanaan valtavia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Samalla se tuo myös mukanaan valtavia mahdollisuuksia maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseksi: maailma ei muutu paremmaksi ilman yksityisen sektorin panosta.

Tästä syystä perustin Euroopan parlamenttiin kuluneella kaudella poliittiset rajat ylittävän vastuullisen yritystoiminnan työryhmän, joka on ollut menestys. Mukaan on tullut meppejä lähes kaikista poliittisista ryhmistä ja maista. Yritykset, järjestöt ja instituutiot ovat kokeneet, että heillä on nyt Euroopan parlamentissa yhteinen pöytä, jonka ympärillä jakaa kokemuksia ja visioita.

Ilokseni olen havainnut, että vastuullisia yrityksiä on yhä enemmän. Poikkeuksetta saan kuitenkin kuulla,  että niiden pahin kilpailija on vastuuton yritys. Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila on kertonut, että yhtiö ei halua ostaa pellavaa diktatuurimaista, mutta ranskalainen pellava on 15 prosenttia kalliimpaa. Onko tämä reilua? Ei.

Järjestelmän on muututtava reilummaksi. Vastuullisten yritysten on päästävä kilpailussa samalla viivalle. Pyrimmekin saamaan aikaan EU-lainsäädännön, joka velvoittaisi kaikki EU:n alueella toimivat suuremmat – tai kaikki riskialojen – yritykset seuraamaan ja raportoimaan hankintaketjujensa vastuullisuudesta. Perustana on YK:n ihmisoikeuksia liiketoiminnassa ohjaavat periaatteet, jotka on hyväksytty vuonna 2011.

Monet EU-jäsenmaat ovat jo luoneet omia yritysvastuulakejaan, ja Suomessakin on yritysten, kansalais- ja ay-järjestöjen yhteinen Ykkösketjuun-kampanja sellaista vaatinut. Kaikki, yritysmaailmaa myöten, ovat kuitenkin huolissaan siitä, että päädyttäisiin EU-maasta toiseen poikkeaviin sääntöihin. Niinpä Suomella on EU:n tulevana puheenjohtajamaana todellinen mahdollisuus siirtää keskustelu sinne minne se kuuluu: EU-tasolle.

Samoilla sisämarkkinoilla on perusteltua noudattaa samoja sääntöjä. Yksikään EU-alueella toimiva yritys ei saa hyötyä kilpailussa siitä, että se polkee ihmisoikeuksia tai saastuttaa ympäristöä. Tällä on mitä suurin vaikutus juuri naisten asemaan maailmalla: esimerkiksi Bangladeshin vaatetehtaissa työskentelevistä valtaosa on naisia. On ollut hienoa havaita, että myös Suomen Muoti- ja tekstiiliala kannattaa yritysvastuusäätelyä.

Miten sitten laki, joka epäilemättä koskisi suuria, vähintään satojen ellei tuhansien työntekijöiden yrityksiä, muka parantaisi pienempien, lähinnä kotimaisten yritysten asemaa? Hyvinkin.

Käsitykseni mukaan juuri suuret, kansainvälisesti ketjuttuneet yritykset hyötyvät hankintaketjuissaan halpatyövoimasta, joka voi olla jopa pakko- tai orjatyötä. Juuri suuryritykset pystyvät piilottamaan niihin metsäkatoa aiheuttavaa raaka-aineiden tuotantoa tai laittomasti hakattua puutavaraa. Niillä on mahdollisuus tuottaa ja myydä halvalla ja kilpailla ulos markkinoilta pienemmät vastuulliset toimijat.

Olen ilokseni havainnut, että Suomessa on taas nousussa laadukas tuotanto, joka näkyy perinteiden elvyttämisenä ja uudistamisena muiden muassa perheyrityksissä. Ajattelen Lapuan Kankureita tai Annalaa, jotka valmistavat korkealaatuisia tekstiilejä ja kankaita. Ne pystyvät kertomaan asiakkailleen hienon tarinan vastuullisesta tuotannosta, koko sen ketjusta. Juuri sellaiset yritykset hyötyisivät siitä, että vapaamatkustajat saataisiin vastuuseen.

Kun kuluttajatkin vaativat, että yritysten on kannettava yhteiskunnallinen vastuunsa, yhä useampi näin tekeekin jo vapaaehtoisesti. Naisissa on voimaa: arvioiden mukaan juuri naiset ovat kiinnostuneet yritysten toiminnan eettisyydestä ja vastuullisesta sijoittamisesta Suomessa. Toivon, että Yrittäjänaiset tarttuvat täysillä näihin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin.

Heidi Hautala

Europarlamentaarikko


Blogissa: