Digitaalista liiketoimintaa harkitsevan ei tarvitse pelätä teknisen osaamisen puutetta, sillä tarjolla on jo valtava määrä toimintaa helpottavia työkaluja ja palveluja. Syitä digilähtöön on sen sijaan hyvä miettiä tarkasti.
Vas. Terhi Immonen ja Hanna Lusila
Teksti Anne Karppinen
Digiliiketoiminnan aloittaminen vaatii samoja taitoja kuin muunkin bisneksen käynnistäminen. “Lisäksi koronan aiheuttama ylitarjonta on nakertanut digiliiketoimintaa. Helpon rahan tekeminen on syytä unohtaa”, sanoo verkkovalmennusohjelmistoa tuottavan SYKE Triben toimitusjohtaja Terhi Immonen.
Moni on toteuttanut kaavailemansa siirtymän verkkoon nyt nopeammin kuin alun perin oli suunnitellut, huomauttaa kauppapaikka Weecosin toinen perustaja Hanna Lusila. Kun on mahdollisuus tavoittaa monia, koronan rajoittamassa ympäristössä tilaisuuteen on tartuttu. Digitaalisista kauppapaikoista on nyt ruuhkaa.
Oman viestin esille nostamisessa on korostunut hinnalla kilpaileminen. “Pidemmän päälle hintakilpailu ei ole viisasta. Se syö katetta. Suomalainen valmistaja ei koskaan pysty kilpailemaan isojen verkko- tai pikamuotitoimijoiden kanssa”, Lusila sanoo.
Verkkokaupan ja somekanavien perustaminen ei vielä riitä menestykseen digibisneksessä. Immonen neuvoo ottamaan muutaman päivän aikaa perusteisiin perehtymiseen. “Jos tätä maailmaa ei tunne, siinä on vaikea toimia. Pelkkien olettamusten varassa ei voi olla luova.”
“Pitää ymmärtää oman asiakaskunnan tarpeet ja se, mitä uutta oma digipalvelu heille tarjoaa. On osattava vastata kysymykseen, minkä asiakkaani ongelman pystyn palvelullani ratkaisemaan”, lisää Lusila.
Myös omien vaikuttimien pitää olla selvät. On tyystin eri asia rakentaa liiketoimintaa oman brändin ympärille kuin hankkia lisätuloja olemassa olevaan liiketoimintaan.
Hyvinvointi- ja valmennusliiketoiminnassa omaa erottautumisstrategiaa rakennetaan helposti jopa kuudesta kahdeksaan kuukautta ennen varsinaisen verkkoliiketoiminnan käynnistämistä. Kyse on ilmiöittämisestä. Se palvelee varsinkin trendialoja, joiden aallonhuippu on kapea. Oikea-aikaisuus voi olla silloin tarvittava sinko markkinaan. “Asiantuntijapalvelujen myynnissä hyvin ratkaisevaa on vuorovaikutusosaaminen ja henkilöbrändi. Menestyäkseen on osattava luoda innostuksen ilmapiiri asiakaskuntaan”, Immonen kuvaa.
Ilmiöittäminen toimii Lusilan mielestä myös perinteisemmässä kaupassa eli kulutustavaroiden ja muodin myynnissä. Lopultahan on kyse siitä, että palvelu lupaa jotain. Muodissa lupaus yleensä liittyy laatuun. “Weecosissa viestimme laadusta. Avaamme hintarakenteen ajatellen tuotteen pitkäikäisyyttä, jolloin ratkaisevaa on käyttökertahinta.”
Näkyvyyden rakentamisessa on syytä olla viisas. Lusilan sanoin: “Ei kannata olla äänekäs heti kaikissa kanavissa, jos oma asiakaskohderyhmä ei siellä liiku. Jos jakaa kädenlämpöistä materiaalia kaikkialle, se ei palvele mitään eikä ketään vaan syö omia resursseja, niin henkisiä kuin rahallisia.”
Digiliiketoimintaa perustavan on hyvä olla tietoinen hakukone- eli seo-optimoinnista, siis keinoista, joilla oman palvelun saa nostettua hakutulosten kärkeen. Immonen muistuttaa, että tutkimalla ihmisten hakukäyttäytymistä löytää helposti keinot erottautua kilpailijoista: “Seo-optimoinnin voi ottaa haltuun ilmaiseksi netistä löytyvillä työkaluilla. Se on somehuomion herättelemistä helpompi ja perinteisempi keino.”
Digiliiketoimintaa aloittavalle oman kauppapaikan perustaminen voi olla ylivoimainen ponnistus, jos kaiken joutuu rakentamaan alusta asti itse. Teknisen tietämyksen ja osaamisen täytyy silloin olla kohtuullisen hyvä. Valmiit alustat ovat huomattavasti kevyempi tapa toimia, muistuttavat molemmat naiset.
Alustatalous onkin päivän sana.
“Alustat ja rajapinnat avaavat verkkoliiketoimintaan uusia ulottuvuuksia”, Immonen sanoo.
Hän näkee, että pienyrittäjälle valmiit alustat ja rajapinnat erilaisten sovellusten välillä ovat varteenotettava vaihtoehto, joka lähitulevaisuudessa myös väistämättä kasvattaa digiliiketoimintaa. Malli ei silti välttämättä sovi kaikille.
Verkkoon ei todellakaan kannata lähteä, ”koska kaikki muut ovat jo siellä”. Hyviä syitä sen sijaan ovat halu säästää aikaa ja tienata samalla työllä enemmän. Perusteltu syy on myös oman erityisosaamisen jakaminen jo olemassa olevaa laajemmalle asiakaskunnalle. Sen sijaan jarruvalon pitäisi palaa kirkkaana, jos ajatuksena on pelastaa huonossa jamassa oleva yritys.
Pahin liiketoiminnallinen moka on luulla, että digissä tuote tai palvelu myy itse itsensä. Somessa on oltava aktiivinen.
“Viestinnän on oltava säännöllistä, ja sometilien rinnalle on syytä kerryttää uutiskirjeen tilaajia, sillä he ovat todellisia aktiivisia asiakkaita, jotka ovat kiinnostuneet yrityksen viestistä. Uutiskirje tavoittaa asiakaskunnan paremmin kuin maksetut mainokset”, sanoo Lusila.
Hän vinkkaa myös yhteistyöstä muiden toimijoiden ja yhteisöjen kanssa. Mitä useammalta taholta haku linkittyy omille sivuille, sitä korkeammalle sivu kipuaa hakukoneissa. Myös tuotekuvien nimeäminen nostaa näkyvyyttä. Sivuston käytettävyys ja navigointi ovat ratkaisevia palvelussa viihtymisen kannalta. Jos sivu ei skaalaudu kaikille käytössä oleville laitteille, ei voi olettaa asiakkaan avaavan sitä toista kertaa.
Ja mikä tärkeintä, hyvä digipalvelu on aina luotettava, joten tietosuojan pitää olla kunnossa. “Kansainvälisten huijarisivustojen määrä kasvaa. Yksi keino viestiä luotettavuudesta on pitää yrityksen sijainti- ja yhteystiedot selkeästi esillä”, Lusila muistuttaa.
Artikkeli on viimeisimmästä Yrittäjänainen -lehdestä, lue koko lehti tästä
Yrittäjänaisten digilehdet voit lukea täältä
