Kannanotto kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän hallitukselle 27.2. jättämään kysymykseen

Keskustan kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä on jättänyt 27.2. hallitukselle ​kysymyksen (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KK_675+2018.pdf), jossa hän vaatii toimia koulun teknisen työn aseman ja opiskelijoiden teknisten kädentaitojen valmiuksien parantamiseksi. Ala-Nissilän mukaan uudessa opetussuunnitelmassa tekninen- ja tekstiilityö on yhdistetty yhteiseksi monimateriaaliseksi käsityöksi. Tämä ei Ala-Nissilän mukaan edistä teknisen työn taitojen oppimista, jonka hän näkee ainutlaatuisena ja monimuotoisena kokonaisuutena ja vientivetoisen kansantalouden ainoana kilpailuvalttina. Tekstiilityöllä hän ei taasen näe olevan mitään merkitystä eikä yhteyttä tämän päivän työelämään. – Tekstiilityön keskeisimmät sisällöt ovat ompelu, virkkaaminen, neulonta, huovutus, kudonta, kirjonta ja kankaanpainanta. ​Niillä ei ole nykypäivänä selkeää suoraa yhteyttä työelämän todellisuuteen​, vaan tekstiilityön ydinmerkitys on itseilmaisussa ja taiteellisuudessa. Nämä ovat sinänsä tärkeitä ja merkityksellisiä asioita, mutta niillä ei voi korvata teknisten perusvalmiuksien opettamista. Tekstiilityöllä on enemmän yhtymäkohtia kuvataiteeseen, kuin tekniseen työhön, toteaa Ala-Nissilä.

Useat käsityöyritykset ovat huolissaan kysymyksen sisällöstä sekä suorista asiavirheistä. Kansanedustajan huoli on varmasti oikea ja teknisen työn taidot ovat tärkeitä niin elämän kuin elinkeinoelämän kannalta. Toisin kuin Ala-Nissilä luulee, tekstiilityöstä saaduilla taidoilla on paljon kognitiivisia merkityksiä, ne edistävät luovaa ajattelua ja kehittävät matemaattis-luonnontieteellisiä taitoja. Tekstiilityössä opitaan myös materiaalituntemusta. Tällä on suuri rooli vastuulliseen kuluttamiseen. On tärkeää oppia mikä ero eri materiaaleilla on ympäristön kannalta. Tekstiilityön opiskelulla on myöskin yhtä lailla merkitystä syrjäytymisen ehkäisemisessä. Koulun tehtävä on opettaa ja auttaa lapsia kasvamaan ensisijaisesti elämään, jossa työ on toki yhtenä olennaisena osatekijänä.

Huolestuttavaa on Ala-Nissilän kysymyksessä tekstiilityön sekä samalla luovien alojen muiden taitojen ja ammatillisten valmiuksien totaalinen lyttääminen. Useat kotona lapsiaan hoitaneet äidit ovat perustaneet menestyviä yrityksiä ja työllistävät tälläkin hetkellä paljon työntekijöitä. Kiitos meidän hyvän käsityöopetuksen, joka on antanut perustaidot tehdä käsillä vaatteita ensin perheen tarpeeseen ja jatkoksi yritystoimintaan. Suomessa on tuhansia itseään työllistäviä käsityöyrityksiä puhumattakaan työnantajayrityksistä – sekä teknisellä että tekstiilialalla. Tekstiiliala elää myös uutta nousuaan ja vientivetoisia yrityksiä on maa jo pullollaan kuten Gugguu, PaaPii, Ommellinen, Papu, The other danish guy, Lapuan Kankurit, TitiTyy. Suomalainen tekstiiliteollisuus on maailmalla arvostettua. – Teknologiateollisuus on tuonut esiin vakavan huolensa pahenevasta työvoima- ja osaamispulasta, sanoo Ala-Nissilä. Tästä olemme varmasti samaa mieltä, myös tekstiiliteollisuus tarvitsee työvoimaa ja yhteistyötä teknologiateollisuuden kanssa. Suomessa tehdään myös paljon
tutkimusta uusista tekstiiliteollisuuden materiaaleista. Monien materiaalien tuntemus onkin ensiarvoisen tärkeää vastuullisemman tulevaisuuden kannalta.

Käsityöt – ja puhumme tässä nyt sekä teknisestä että tekstiilityöstä – ehkäisevät masennusta ja lievittävät stressiä. Ne lisäävät hyvinvointia tuottavien hormonien eritystä ja sitä kautta rentoutumista ja hyvää oloa. Muutamakin minuutti kädentaitoja päivässä on aivojen huoltoa ja auttaa aivoja toimimaan tehokkaammin – myös muussa työelämässä. Käsillä tekemisen työllistävän merkityksen lisäksi se auttaa purkamaan työelämästä lähtöisin olevia paineita. Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan käsityöt aktivoivat monipuolisesti eri osa-alueita aivoista ja niillä on ihmisen hyvinvoinnin kannalta suuri merkitys. (6.7.2016 Ylen haastattelu: ​https://areena.yle.fi/1-3551576​)
Asiaa on kommentoinut myös Tekstiiliopettajaliitto TOL ry 3.3. ​Turun Sanomien uutisessa​, minkä mukaan jutussa on useita asiavirheitä ja pyytänyt Olavi Ala-Nissilää oikaisemaan kysymyksessä olevat virheet.

Toivomme, että Olavi Ala-Nissilä tutustuu tarkemmin tekstiilialaan, hänellä on selkeästi vääristynyt näkemys aiheesta. Tervetuloa tutustumaan vaikka ensi kesänä neljännen kerran järjestettäviin Jyväskylän Kesän Neulefestareihin 4.-7.7., joka on alan kansainvälinen huipputapahtuma. Tai Kässäfestareihin Helsingin Kaapelitehtaalla 10.-11.5 tahi ompelufestareille Ommel 2019 7.-9.6. Espoossa. Täällä tehdään kyllä ihan oikeita tuloksellisia töitä, intohimolla.

Tiina Huhtaniemi, TitiTyy Oy, yrittäjä, varh.kasvatuksen kand., tekstiiliartesaani, yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
Työllistää yrittäjän itsensä lisäksi 5 työntekijää. Omalla Tukuwool@ tuotemerkillä jälleenmyyjiä on yli 60. TitiTyy on edelläkävijä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin omalla alallaan.
[email protected]
p. 0400755163

Sirpa Pii-Keinonen, SP Juhlapalvelut Oy, yrittäjä, vaatetusartesaani
Suomen Yrittäjänaiset ry. hallituksen jäsen sekä Jyväskylän Yrittäjät ry. vpj
Pii-Keinonen on tehnyt 20-vuotisen uran monialayrittäjänä pyörittäen niin omaa ompelimoa ja hääpukuliikettä kuin kahvilaravintolaa.
[email protected]
p.0503616009

Kreetta Ahonen, Vinkee Oy, yrittäjä, miljöösuunnittelija, yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
Keski-Suomen Yrittäjänaiset ry hallituksen jäsen, Jyväskylän Yrittäjät ry hallituksen jäsen.
Monitoimiyrittäjä, joka on luonut suomalaisen tekstiilialan tuotemerkin ja brändin, jolla on jälleenmyyjiä 30.
[email protected]
p.0504126931

Anniina Isokangas, PaaPii Design Oy, yrittäjä, muotoilija (AMK)
Valtakunnallinen Vuoden Nuori Yrittäjä 2016 Keski-Pohjanmaan Vuoden Yritys 2017 PaaPii Design Oy tuottaa ekologisia vaatemallistoja naisille ja lapsille, oma vaatetustehdas Kokkolassa. Vientiä jälleenmyyjille 30 maahan, viennin osuus liikevaihdosta 2018 n. 20%.
[email protected]
p.0505941242


Tiedotteita:

Yksi kommentti artikkeliin ”Kannanotto kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän hallitukselle 27.2. jättämään kysymykseen”

Kommentointi on suljettu.