Vuonna 2021 elämme maailmassa, jossa 19 maassa laki velvoittaa avioliitossa olevat naiset tottelemaan miestään. Suomalaisesta perspektiivistä on käsittämätöntä, että 17 maassa laki rajoittaa naimisissa olevien naisten liikkumista kotinsa ulkopuolella ja 31 maassa avioliitto poistaa naiselta oikeuden valita, missä hän asuu.
Oikeustajua vastaan sotii tieto, ettei 12 maassa ole tapahtunut rikosta, mikäli raiskaaja menee uhrinsa kanssa naimisiin. Yli sadassa maassa aviopuolison raiskaaminen ei ole rikos ja 35 maassa lähisuhdeväkivalta on sallittua. Tyttöjen silpomista tapahtuu edelleen 92 maassa. Tämä vakava ihmisoikeusloukkaus ei ole kielletty laissa 41 maassa. Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta on maailmanlaajuinen ongelma, ja nyt koronapandemian myötä siitä on kehittynyt merkittävä varjopandemia.
Tasapuolinen poliittinen osallistuminen ja vallan jakaminen päätöksenteossa naisten ja miesten kesken ovat maailmanlaajuisesti hyväksyttyjä tavoitteita, jotka on määritelty kansainvälisissä sopimuksissa. Vaikka kaikki maailman valtiot ovat sitoutuneet näihin tavoitteisiin, ei yksikään maa ole vielä saavuttanut sukupuolten tasa-arvoa. Itseasiassa, vain harvat ovat asettaneet konkreettisia tavoitteita sukupuolten yhdenvertaisuudelle.
Naisten tasavertainen osallistuminen ja johtajuus poliittisessa ja julkisessa elämässä on välttämätöntä YK:n jäsenmaiden asettamien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Vaikkakin naisten poliittisessa osallistuvuudessa on jonkin verran edistystä havaittavissa, ovat naiset edelleen aliedustettuina päätöksentekotasoilla maailmanlaajuisesti ja sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen on kaukana. Tämä johtuu syvälle juurtuneista normeista ja sukupuolistereotypioista.
Tänä päivänä naiset toimivat valtion- tai hallitusten päämiehinä vain 21 maassa. Nykyisellä vauhdilla yhdenvertaisuuden saavuttaminen korkeimman tason päätäntävallassa kestää vielä 130 vuotta. Ministeritasolla ainoastaan 21 prosenttia on naisia ja hallituksissa sukupuolten tasa-arvo saavutetaan vasta vuonna 2077. Globaalisti kansanedustajista 25 prosenttia on naisia ja kuntatasolla 36 prosenttia.
Luvut ovat hälyttävän matalia tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta. On runsaasti näyttöä siitä, että naisten osallisuus ja johtajuus päätöksenteossa parantaa naisten elinoloja. Esimerkiksi Norjassa on todettu suora syy-seuraussuhde naisten edustuksellisuudelle kunnanvaltuustoissa ja lastenhoidon laajalle kattavuudelle. Intiassa taas huomattiin, että puhtaaseen juomaveteen liittyvien projektien lukumäärä oli 62 prosenttia parempi alueilla, joissa oli korkeampi naisten osallistuvuus paikallispolitiikassa.
On laajaa globaalia näyttöä siitä, että naiset toimivat yli puoluerajojen edistäessään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Naispäättäjät toimivat miehiä määrätietoisemmin esimerkiksi sukupuolittuneen väkivallan poistamiseksi, vanhempainvapaiden ja lastenhoidon puolesta sekä eläkkeiden ja tasa-arvolakien edistämiseksi.
Vaikka naisten asema näyttäytyy monilta osin edelleen huonona globaalista vinkkelistä, on tasa-arvon osalta otettu kuitenkin monia askeleita eteenpäin. Tänä päivänä on enemmän tyttöjä koulussa kuin koskaan aiemmin ja lapsiavioliittojen määrä on laskenut. Ennätysmäärä naisia on lukutaitoisia ja ainakin puolet maailman naisista käy nyt palkallisessa työssä, mikä on 40 % enemmän kuin 1990-luvulla. Äitiyskuolleisuusaste on laskenut maailmanlaajuisesti 38 % vuoden 2000 jälkeen. Tämän lisäksi viimeisen 25 vuoden aikana on globaalisti tehty upeat 274 tasa-arvoa edistävää lakimuutosta, kuten Sudanissa 2020 tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävä laki. Lakimuutoksiin sisältyy myös muun muassa perheväkivaltaa kriminalisoivia sekä palkkatasa-arvoa käsitteleviä lakeja.
Sukupuolten tasa-arvo on saavutettavissa ainoastaan vahvalla globaalilla, alueellisella, kansallisella ja paikallisella yhteistyöllä, joka nostaa tytöt ja naiset keskiöön. YK:n tasa-arvojärjestö UN Women työskentelee sen eteen, että kaikki YK-järjestöt, valtiot, kansalaisjärjestöt, akateeminen maailma ja yksityissekotori edistävät yhdessä sukupuolten tasa-arvoa ja naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksia. Lisätoimia kaivataan kuitenkin vielä. Naisten osallisuus yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla tulisi priorisoida vastaisuudessa, jotta syrjivät käytännöt ja naisten päätöksentekoon osallistumisen esteet puretaan. Kautta aikojen naisia on pyritty kontrolloimaan, ja naisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia on rajattu. Emme pyydä liikaa. Vaadimme naisille ja tytöille oikeutta ottaa tilaa, olla olemassa, ja valita itse paikkansa maailmassa
Jaana Hirsikangas
Toiminnanjohtaja
UN Women Suomi
Globaalisti kansanedustajista on naisia 25 prosenttia ja kunnanvaltuutetuista 36 prosenttia.
UN Women on YK:n tasa-arvojärjestö, joka edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vahvistaa naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksia ja asemaa globaalisti.
