Naisyrittäjyydestä ja sen visiointia

Suomessa noin kolmannes yrittäjistä on naisia. Määrä on kansainvälisesti verrattuna hyvä, mutta naisten yrittäjyyttä tulee vahvistaa maamme kilpailukyvyn ja talouskasvun vauhdittamiseksi.

Suomessa on runsaat 283 000 yritystä, josta noin 80 000 on naisten yrityksiä. Suomi sijoittuu kansainvälisissä naisten yrittäjyysvertailuissa tilastojen kärkeen ja olemme hyvä esimerkkimaa monelle EU-maalle. Naiset ovat meillä myös hyvin koulutettuja ja sijoittuvat OECD:n koulutusvertailuissa tilastojen kärkisijoille vuodesta toiseen. Lisäksi suomalaisnaisilla on paljon työkokemusta, osaamista ja verkostoja sekä erittäin itsenäinen asema.

Yrittäjyys toimii markkinavoimien mukaan – lainalaisuudet ovat siten samat sukupuolesta riippumatta. Naisten tasa-arvoiseen asemaan ja syrjimättömään kohteluun vannotaan yhteiskunnassamme. Naisyrittäjille meillä on oma yrittäjäjärjestö – Suomen Yrittäjänaiset.

Viisi tulokulmaa naisyrittäjyyden edistämiseen
Kun tarkastelemme edellä mainittuja taustoja, voisi todeta, että valtakunnassa on kaikki hyvin. Joten tarvitseeko Suomessa tänä päivänä edistää naisyrittäjyyttä ja tarvitsevatko naiset tosiaan omaa yrittäjäjärjestöä? Kyllä tarvitaan – perustelen näitä seuraavilla viidellä tulokulmalla.

Lisää naisyrittäjiä
Noin puolet väestöstä on naisia, mutta naisten määrä yrittäjinä on pysynyt runsaat kymmenen vuotta samalla tasolla: eli noin 30 prosentin lukemissa koko yrityskannasta. On myös huomattava, että samaan aikaan naisten koulutustaso on noussut ja yrittäjyysasenteissa ja -aktiivisuudessa on tapahtunut selvää positiivista kehitystä. Myös yrittäjyyden instrumenteissa, kuten rahoituksessa, neuvonnassa sekä yrityspalvelujen tuottamisessa ja tarjonnassa on tapahtunut yrittäjämyönteistä kehitystä. Myös yrittäjyyskasvatus ja -koulutus ovat voimistuneet ja niitä toteutetaan hyvin käytännönläheisesti.

Naisyritysten kasvu, kansainvälistyminen ja työllistäminen
Yrityskantamme on yksinyrittäjävaltaista, sillä noin 64 %:ia on yksinyrittäjiä. Yksinyrittäjyys on naisten keskuudessa keskimääräistä yleisempää. Tämä on suuri haaste yritystoiminnan kehittämiselle ja uudistumiselle. Tutkimusten mukaan naisten yritystoiminnalle on tunnusomaista myös, etteivät ne kasva, kansainvälisty ja työllistä. Jotta naisten yritykset menestyvät valitsevassa kilpailutilanteessa ja tulevissa megatrendeissä, tulee naisten yrittäjyyttä vahvistaa. Naisjohtajuuden vahvistaminen osana yritystoiminnan kasvua sekä naisten riskinottokyvyn ja -halun kasvattaminen ovat tärkeää, kuten myös erilaisten prosessien luominen yritystoiminnan kasvuun, kansainvälistymiseen ja työllistämiseen – naisyrittäjien tarpeista käsin.

Perhe-elämän ja yrittäjyyden yhteensovittaminen sekä edunvalvonta
Naisten yrittämisen iso haaste on perhe-elämän ja yrittämisen yhteensovittaminen. Naisvaltaisten toimialojen keskeinen ongelma ovat yhä myös perhevapaakustannukset, jotka jäävät äidin työnantajan maksettavaksi siltä osin, mitä Kela ei korvaa. Kyseessä on suuri summa rahaa, sillä yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle noin 12 000 euroa, vaikka 2 500 euron kertakorvaus äidin työnantajalle tulikin voimaan keväällä 2017. Lisäksi naisten yrittämisen pullonkauloja ovat etenkin veropolitiikkaan, kuten arvonlisäveroon, ja sosiaaliturvaan liittyvät asiat.

Naisyrittäjyyden edistäminen valtakunnallisesti keskitetysti ja kokonaisvaltaisesti
Yrittäjänaiset on Suomessa ainoa yrittäjäjärjestö, joka vie naisyrittäjyyttä eteenpäin keskitetysti ja kokonaisvaltaisesti. Olemme tärkeä tiedonvälittäjä kentältä päättäjille, vaikuttajille ja keskeisille sidosryhmillemme. Yrittäjänaisilla on noin 6 000 jäsentä 66 paikallisyhdistyksessä eri puolilla Suomea, ja tällä jäsenmäärällä olemme Pohjoismaiden – jollei koko Euroopan – suurin yrittäjänaisten oma etujärjestö.

Naisyrittäjyyden edistäminen paikallisesti osana elinkeinoelämää ja yrittäjäarkea 
Yrittäjänaisten paikallisyhdistykset ovat alueillaan merkittäviä toimijoita ja paikallisen elinkeinoelämän edistäjiä. Valtakunnallisen liiton paikallisyhdistykset tarjoavat yrittäjänaisille luottamuksellisen ja turvallisen yrittäjäverkoston. Siellä saa myös sparrausta, neuvoja, asiantuntija-apua sekä virkistäytymisrientoja samanhenkisessä porukassa. Näissä verkostoissa yrittäjänaiset ovat omiensa joukossa ja jaksavat tehdä noin 50-tuntista työviikkoa.

Hyvä lukija,
Yhteiskuntamme hyvinvointi, kilpailukyky ja toimeliaisuus pysyy vakaana ja nousee yrittäjyydestä ja yrittäjien luomista työpaikoista. Yrittäjyys ja yrittäjät ovat kivijalka maamme talouskasvun vakaudelle, alueiden elinvoimalle, elinkeinorakenteen uudistumiselle, työllisyydelle ja verotulojen keruulle. On erittäin tärkeää saada naisyrittäjyyden koko reservi ja potentiaali kanavoitua yrittäjyyden ja yhteiskunnan hyödyksi –  tämän vuoksi naisyrittäjyyden edistäminen on merkityksellistä ja tärkeää.

Natalia Härkin
Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja


Blogissa:

Yksi kommentti artikkeliin ”Naisyrittäjyydestä ja sen visiointia”

Kommentointi on suljettu.