Naisten taloudellisen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon juurruttaminen vaatii jatkuvaa työtä, eikä Suomella ole varaa kyykyttää naisia työntekijöinä ja yrittäjinä. Näin lataavat Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila ja Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Seija Estlander.
Sirkka-Liisa Anttila toteaa Suomen olleen tasa-arvon edelläkävijä jo ennen itsenäistymistään.
— Suomi on tunnettu siitä, että naiset valittiin meillä yleisillä ja yhtäläisellä vaaleilla kansanedustajiksi ensimmäisenä maailmassa. Mutta valitettavasti tasa-arvokehityksemme on sittemmin taantunut ja häviämme esimerkiksi Ruotsille siinä, kuinka paljon naisia on puolueiden johtotehtävissä ja paljonko naisia on ministereinä.
— Myös palkattomien kotitöiden vertailussa, ansiotulovertailussa ja perhevapaiden käytössä häviämme Ruotsille.
Anttila pitää sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisen suurimpana esteenä asenteita.
— Suomella ei totisesti ole varaa kyykyttää naisia yrittäjinä eikä työntekijöinä. Tarvitsemme nyt kiireesti konkreettisia päätöksiä työelämän tasa-arvon edistämiseksi. Perheen ja työn parempi yhdistäminen vaatii joustavampia työaikoja.
— Perusteettomat palkkaerot on poistettava. Emme saa hyväksyä sitä, että naisen euro on vain 83 senttiä!
— Talouselämän johtotehtävissä naisten määrä on vain 10 – 20 prosenttia ja vain kahden pörssiyhtiön johdossa on nainen. Näin siitäkin huolimatta, että naisten koulutustaso on Suomessa korkea, Sirkka-Liisa Anttila alleviivaa.
Naiset starttaavat heikommista lähtökuopista
Yrittäjänaisten Seija Estlander sanoo naisten starttaavan työntekijöiksi ja yrittäjiksi heikommista lähtökuopista kuin miehet.
— Tätä peilaa osuvasti se, että nuoret synnytysikäiset naiset tekevät meillä eniten pätkätöitä. Lisäksi on käsittämätöntä, että naisvaltaisten alojen työantajat joutuvat yksin pulittamaan sen osan vauvalaskusta, minkä Kela jättää korvaamatta.
Yksi lapsi maksaa Yrittäjänaisten mukaan äidin työantajalle noin 17 000 euroa ja se jumittaa naisvaltaisten alojen yrittämistä. Liitto vaatii eduskuntaa tasamaan vanhemmuuden viulut, kuten Ruotsissa on tehty.
— Suomella ei ole enää taloudellisesti varaa jättää naisten osaamista hyödyntämättä, koska kansainvälinen kilpailu perustuu pitkälti osaamiseen. Lisäksi väestömme eläköityy EU:n kärkijunassa ja pk-yritysten merkitys ihmisten leipäpuuna kasvaa vauhdilla.
Oma savottansa on myös yrittäjien sosiaaliturvan perkaaminen.
— Suomessa on jo 170 000 yksinyrittäjää ja tämä joukko on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana 40 000 hengellä. Naisten työura on äitiyden vuoksi repaleinen ja trendinä on se, että yhä useammat sukkuloivat jatkossa palkkatyön ja yrittämisen välillä.
— Suomen talouden rakenteet ovat muuttuneet viime vuosina niin rajusti, että yrittäjien sosiaaliturvaa on rukattava siten, että pitkää työpäivää paiskivat yrittäjät saavat samalla rahalla saman sosiaaliturvan kuin työntekijät, Seija Estlander painottaa.
Lisätiedot
Sirkka-Liisa Anttila, Naisjärjestöjen Keskusliton puheenjohtaja, p. 050 511 3044
Seija Estlander, Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja, p. 050 302 8460
