Suomen Yrittäjänaiset julkaisi Porin SuomiAreenalla tavoitteensa työllistämisen esteiden purkamiseksi. Kymmenkohtaisen pamfletin kärjessä ovat vanhemmuudenkulujen eli vauvalaskun tasaaminen, yrittämistä ja työllistämistä kannustavan veropolitiikan edistäminen sekä yrittäjän sosiaaliturvan parantaminen.
Puheenjohtaja Seija Estlanderin ja toimitusjohtaja Marju Silanderin mukaan naiset kannattaa ottaa täysillä mukaan rakentamaan Suomea sekä työntekijöinä että yrittäjinä. Nyt vain kolmannes yrittäjistä on naisia.
— Vietämme paraikaa naisten äänioikeuden 110-vuotisjuhlavuotta, mutta meillä on yhä mammuttimainen urakka edessä, jotta naisten koulutukseen käytetyt investoinnit saadaan hyödynnettyä ja Suomi nousee jaloilleen.
— Naisvaltaisten alojen isona jarruna on se, että yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle noin 17 000 euroa. Tämä aataminaikuinen käytäntö jarruttaa naisvaltaisten firmojen työllistämistä, kasvua ja kansainvälistymistä. Lisäksi se kyykyttää nuoret äitiriski-ikäiset naiset pätkätöihin.
— Mikäli Suomi pistetään kasvu-uralle, kaikkien työnantajien ja työntekijöiden on osallistuttava vauvalaskun maksuun, Estlander summaa.
Liiton keskeisenä veropoliittisena tavoitteena on arvonlisäveron alarajan nostaminen 10 000 eurosta 50 000 euroon.
— Lisäksi on selvitettävä, voidaanko myös meillä siirtää yritykseen jätettävän jakamattoman tulon verottamista myöhempään ajankohtaan kuten Virossa. Verotuksen myöhentäminen voitonjakovaiheeseen tukee Virossa yritysten kasvua, kehittämistä ja työllistämistä.
— Yrittäjän sosiaaliturvaan on niin ikään pistettävä vaalihumun jälkeen paukkuja, sillä jatkossa yhä useammat sukkuloivat työpestiensä välissä yrittäjinä. Esimerkiksi sairausajan karenssi on leikattava yrittäjän osalta yhdeksi päiväksi, Estlander täsmentää.
Luottamusmiespakko on myrkkyä pienyrityksille
Marju Silander sanoo liiton liputtavan työpaikkasopimisen puolesta, mutta vastustavan luottamusmiespakkoa. Hän sanoo etenkin pienissä firmoissa tuollaisen järjestelmän rampauttavan työpaikkasopimista.
Silander toteaa jäseniltä saatavan jatkuvasti palautetta siitä, että työantajan saappaisiin hyppääminen on iso riski, koska työantajan sivukulut ja erilaiset työantajamaksut ovat korkeita. Siksi niitä pitää alentaa.
— Riskin väistämiseksi monet pienyrittäjät pyrkivät tekemään kaikki työt itse, vaikka yötä myöten. Lisäksi he ostavat palveluja toisilta yrittäjiltä tai pestaavat väkeä henkilöstöpalvelufirmoista.
— Työntekijän palkkaaminen on pienissä yrityksissä iso riski etenkin siksi, ettei työhön tai työpaikkaan sopimattomaksi osoittautuvasta työntekijästä pääse vahvan irtisanomissuojan vuoksi hevin eroon. Tästä syystä irtisanomissuoja pitää selvittää ja päivittää. Koeajan pidentäminen madaltaisi palkkaamisen riskiä ja määräaikaisen työn tarjoamisen helpottuminen tarjoaisi työmahdollisuuksia useammalle.
— Lisäksi monet pienyrittäjät kokevat työntekijöiden oikeudet isoiksi ja työnantajien velvollisuudet pelottaviksi. Parannusta tähän toisi esimerkiksi yhdeltä luukulta saatava info, joka olisi yhdenmukaista kaikkialla Suomessa.
Työn sesonkiluonteisuus ja osa-aikaisuus nipistävät myös naisvaltaisten alojen rekrytointi-intoa.
— Eivätkä työvoiman kysyntä ja tarjonta aina kohtaa. Esimerkiksi kivijalkakauppoihin ja siivousalalle on välillä vaikea saada työntekijöitä. Turha sääntely ja raskas byrokratia arveluttavat yrittäjiä, koska työnantajan palttooseen kuuluva paperirumba koetaan raskaaksi, Silander vahvistaa.
Lisätiedot:
Seija Estlander, puheenjohtaja, p. 050 302 8460
Marju Silander, toimitusjohtaja, p. 050 409 2561
