1. Miten nykyinen ALV-järjestelmä mielestänne toimii?
2. Millä tavalla ALV-järjestelmää pitäisi kehittää?
Lähetimme jäsenistöllemme kyselyn arvonlisäjärjestelmästä. Saimme hyvin lyhyessä ajassa vastauksia 100 kpl, jonka perusteella ei ehkä voi tehdä yleistä johtopäätöstä, mutta se antaa kuvaa jäsenistömme näkemyksestä. Vastaukset ja kommentit olivat hyvin samansuuntaisia kuin keskusteluissa jäsentemme kanssa tulee esiin. Saimme kyselyyn myös paljon avoimia vastauksia, mikä kertoo siitä, että monella oli aiheesta selkeä mielipide.
Yleisesti voi sanoa, että alv-järjestelmää pidetään toimivana, jos yrittäjällä ei ole useita alv-kantoja tuotteissa tai palveluissaan, tai hänellä ei ole sekä verotonta että verollista myynti tai hänellä ei ole kansainvälistä kauppaa. Yhä useammin kuitenkin yksinyrittäjienkin toiminta laajenee esim. verkkokauppaan tai useampiin palveluihin ja tuotteisiin, jolloin erilaisia haasteita järjestelmän kanssa tulee.
Ikävintä järjestelmässä on se, että yrittäjä ei välttämättä saa epätavalliseen tilanteeseen selkää neuvoa. Jos on tuote tai palvelu, jonka arvonlisäverokannasta on epäselvyyttä, tulisi verottajalta saada selkeä vastaus, jonka mukaan yrittäjä voi toimia.
Kysyimme jäsenistöltä myös, että pitäisikö joillekin tuotteille tai palveluille olla alennettu verokanta tai täysin arvonlisäverotuksen ulkopuolella. Yhteenvetona voisi sanoa, että yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että terveyden- ja sairaanhoito, sosiaalihuolto sekä koulutus pitää olla arvonlisäverottomia palveluita. Vastaajista 10 % oli sitä mieltä, että mikään palvelu tai tuote ei voi olla alv-järjestelmän ulkopuolella.
Alennettuja alv-kantoja kannatettiin myös huomattavasti enemmän kuin sitä, että millään tuotteilla ei pitäisi olla alennettua arvonlisäveroa. Useimmat olivat sitä mieltä, että lääkkeet ja elintarvikkeet sekä liikunta pitää olla alennettujen alv-kantojen piirissä.
Jäsenistöstämme iso osa on yksinyrittäjiä ja moni toimii käsityövaltaisilla aloilla. Se näkyi myös vastauksissa, sillä avoimissa vastauksissa kannatettiin alempaa alv-kantaa useassa kohtaa erilaisille käsityövaltaisille aloille, kuten kampaajat, kosmetologit, korjauspalvelut, tatuointi ja täydentävät hoidot. Avoimia vastauksia tuli yhteensä 42 ja niistä kampaamo- tai kauneuspalvelut mainittiin 17:ssa.
Kun kysyttiin mitä hyötyjä tai haittoja alennettuihin alv-kantoihin liittyy, niin avoimia vastauksia tuli 56.
- Näistä 24 vastaajaa näki alennetut kannat hyviksi. Tätä perusteltiin erityisesti pienyrittäjän tai käsityöyrittäjän kannalta. Mutta myös kuluttajan kannalta eli näin joidenkin tuotteiden hinnat ovat edullisemmat (ruoka, lääkkeet).
- 25 vastaajaa taas näki ongelmia, useasti mainittiin kilpailun vääristyminen, mutta myös järjestelmän hankaluus.
- 7 vastaajaa kommentoi asiaa muuten tai näki sekä hyviä että huonoja puolia.
Alennettujen alv-kantojen lisäksi moni pienyrittäjä kannatti arvonlisäveron alarajan nostoa. Erityisesti käsityövaltaisilla aloilla 24 %:n alv, nostaa hintaa kuluttajalle usein liian korkeaksi.
Arvonlisäveron alarajan nostoa kannatti 78 % vastaajista. Vastaajista 17 % oli sitä mieltä, että rajaa ei pitäisi olla lainkaan.
Avoimissa vastauksissa 23 vastaajaa piti alarajaa ja/tai huojennusta hyvänä asiana. Se koettiin tärkeäksi erityisesti pienille yrityksille ja aloittaville yrittäjille. Vastustavissa vastauksissa (12 kpl) sanottiin alarajan vääristävän kilpailua tai rajoittavan kasvua. Tämän vuoksi olisi erittäin tärkeää, että alarajan noston yhteydessä myös alarajahuojennuksen ylärajaa nostetaan samassa suhteessa ja järjestelmää helpotetaan ja nopeutetaan niin, että huojennuksesta hyötyy heti.
Alv-järjestelmän toimintaa useimmat pitivät hyvänä tai ok-tasolla.
Kysymykseen, että miten järjestelmää tulisi kehittää tuli 48 vastausta. Vastauksien perusteella järjestelmää tulisi yksinkertaistaa. Usein mainittiin, että yrittäjän työtä ei saa lisätä eikä arvonlisäveroa saa missään nimessä enää korottaa.
Taustatietoja vastaajista
Vastaajien toimialat
Olen toiminut yrittäjänä
Yritykseni työllistää
