Naiset ovat tuoneet suomalaiseen yhteiskuntaan kaivattua pehmeyttä, sanoo Suomen Yrittäjänaisten kunniapuheenjohtaja Ulla Salmi. Nykytahdilla yrittäjän on osattava välillä myös hellittää otettaan.
Vuonna 2022 Suomi näyttää tasa-arvomittareilla täysin toisenlaiselta kuin 1960-luvun alussa, jolloin Ulla Salmi lähti mukaan Vaasan Yrittäjänaisiin. Poliittisilla johtopaikoilla on naisia enemmän kuin koskaan, ja pörssiyhtiöiden johtoryhmissä naisten osuus on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmenten aikana.
”Pitkään naisen paikka oli kahvinkeittäjänä”, Salmi toteaa.
Ulla Salmi on Suomen Yrittäjänaisten todellinen grand old lady. 88 vuoden ikään mennessä hänelle on kertynyt sekä tietoa että näkemyksen syvyyttä, ja ne antavat kannanotoille kaivattua painoarvoa. Siksi on helppo uskoa, kun hän muistuttaa, ettei tasa-arvo ole suinkaan valmis.
”Elinkeinoelämän korkeimmat johtopaikat ovat edelleen pitkälti miesten hallussa. Ajan tasavertaisuutta, mutta naiset voivat tuoda päätöksentekoon jonkinlaista pehmeyttä.”
Ei pidä ymmärtää väärin. Ulla Salmi tietää kyllä, että ihmiset ovat erilaisia eikä sukupuoli määritä sitä, tukeutuuko elämässään enemmän tunteeseen vai kylmään järkeen, kuten hän asian muotoilee.
”Naista saatetaan vähätellä, ikään kuin ei voisi mistään mitään ymmärtää, koska on nainen. Totta kai naisilla on järkeä. Usein kuitenkin olen huomannut, että nainen esimerkiksi ristiriitatilanteissa yrittää ensin silittää pehmeällä kädellä sen sijaan, että kokeilisi heti hakata vasaralla.”
Samaa lempeyttä hän toivoisi yrittäjiltä myös itseä kohtaan. Moni uuvuttaa itsensä ennen aikojaan paiskimalla töitä jatkuvasti täysillä. Taustalla on Salmen mukaan osittain käsitys yrittäjästä myyttisenä hahmona, jonka ei kuulu antaa periksi, vaikka oman jaksamisen rajat tulisivat vastaan.
”Yrittäjyys on nykyään aika kovaa. Silloin pitäisi mennä peilin eteen ja puhutella itseänsä, koska eihän sellaista kukaan jaksa. Siinähän tulee tylsäksi”, hän lataa.
Vaasan Yrittäjänaisten toiminta alkoi jo vuonna 1947, ennen valtakunnallisen keskusliiton perustamista. Vaasalaiset olivat mukana perustamassa myöhemmin samana vuonna aloittanutta Suomen Yrittäjänaisten keskusliittoa. Alussa pyrittiin pitkälti hankkimaan lisää jäseniä sekä paikalliseen että valtakunnalliseen toimintaan, mutta myös hyväntekeväisyys ja edunvalvonta olivat jo tuolloin lähellä sydäntä.
”Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme Vaasassa oli saada naisyrittäjille oma vanhainkoti elämän ehtoopuolen turvaksi. Lisäksi järjestimme paljon tapahtumia, joilla kerättiin rahaa esimerkiksi vähävaraisten opiskelijoiden tukemiseksi. Joka tiistai kokoonnuimme, ja hauskaa oli.”
Vähitellen toiminta laajeni, ja valtakunnallisissa tapahtumissa oli usein satoja naisia edistämässä yhteistä asiaa. Niistä ajoista mieleen on jäänyt erityisesti lämmin yhteishenki, joka usein purkautui ilon ja liikutuksen kyynelinä. Salmella kun oli tapana pitää kokouksissa puhe, mutta joskus nenäliina unohtui kotiin.
”Pian ystävät oppivat ottamaan nenäliinan mukaan siltä varalta, että Ulla kuitenkin itkee.”
Keskusliiton puheenjohtajana Ulla Salmi oli vuosina 1974–1983, ja sitä ennen hän toimi varapuheenjohtajana vuodesta 1970 saakka. Yrittäjänaisten ansiomitali myönnettiin vuonna 1987, ja kunniapuheenjohtajuus vuonna 2002.
”En ole koskaan pyrkinyt näihin tehtäviin, mutta olen lähtenyt mukaan, kun on pyydetty. Paljon olen saanut kutsuja kiinnostaviin tapahtumiin ja tutustunut valtakunnan herroihin ja rouviin.”
Yrittäjähenkisyys on kulkenut verenperintönä seuraaville polville. Moni lapsista, lapsenlapsista ja lapsenlapsenlapsista on osoittanut kiinnostusta yrittäjyyttä kohtaan. Kaiken alkuna oli Ulla Salmen äiti Ida Nurminen, joka muutti Nurmeksesta Vaasaan vuonna 1933 ja alkoi myydä ensin omia käsitöitään matkaten paikasta toiseen. Seuraavana vuonna syntyi Ulla, lähes kesken kaupustelureissun.
”Äiti oli pakannut myytävät käsityöt kapsäkkiinsä ja lähtenyt lähikuntaan Laihialle. Matka katkesi, kun alkoi näyttää siltä, että vauva tulee nyt. Ehdimme onneksi takaisin Vaasaan ennen kuin tulin maailmaan.”
Lapsena Salmi sai olla mukana myyntityössä niin Vaasan torilla kuin myöhemmin perustetussa äitinsä vaatehtimossa. Hän sai vähitellen hoitaakseen yhä enemmän tehtäviä, kunnes otti puodin kokonaan hoitoonsa vuonna 1977.
”Siihen aikaan yrittäjää saatettiin pitää ahneena porvarina, joka panee kaikki myyntityöstä saamansa rahat omaan taskuunsa. Yrittäjänaisilla oli tekemistä myös tämän tiedon lisäämisessä. Sittemmin esimerkiksi kouluissa on alettu opettaa paljon enemmän yrittäjyydestä ja siitä, mitä kaikkea se ammattina vaatii.”
Ulla Salmi muistuttaa, että kaikkinensa yrittäjät kokevat usein työnsä mielekkääksi ja arvostavat vapautta päättää esimerkiksi työajoistaan. Samansuuntaisia tuloksia on saatu useista kyselytutkimuksista, esimerkiksi OP:n tänä vuonna julkistamasta yrittäjyyskyselystä. Sen mukaan joka kolmas suomalainen on kiinnostunut yrittäjyydestä, ja syiksi mainittiin työn merkityksellisyys ja itsenäisyys. Kymmenen vuotta sitten vastaavassa kyselyssä korostui enemmän mahdollisuus päästä hyville ansioille.
”Nykyään kuulee usein, että on nuoresta asti haaveillut perustavansa oman yrityksen. Se on hienoa, mutta haaveiden lisäksi pitää olla tietoakin, jotta pärjää säädösten ja velvoitteiden kanssa. Siinä järjestöt voivat olla hyvänä apuna.”
Liiton toiminta on muutoinkin Salmen mielestä ollut mukaansatempaavaa, vaikka nykyisin myös yrittäjien vapaa-ajasta kilpailevat monet harrastukset. Salmi pohtii, mikä olisi sellainen ihmelääke, jonka avulla uudetkin jäsenet kiinnostuisivat lähtemään mukaan.
”Hyvä vetäjä on tietysti tärkeä, koska pelkkää kahvinjuontia toiminta ei voi olla. Aikoinaan esimerkiksi Eeva Poutiainen oli niin odotettu vieras, että hänen liikkeitään seurattiin kaikkialla Suomessa. Hän sitten kiersikin paikallisyhdistysten vieraana paljon ja oli muutenkin sydänjuuriaan myöten mukana liiton touhussa”, Salmi muistelee.
Salmi toteaa, että toki ajat muuttuvat ja ihmiset sen mukana. Yrittäjyyden kulmakivet kuitenkin pysyvät samoina vuosikymmenestä toiseen, ja yksi niistä on palveluasenne. Yrittäjä on aina yleisön ja asiakkaan palvelija, ja sen pitäisi olla päällimmäisenä mielessä jokaisella huonoinakin hetkinä.
”Työssä voi tulla vastaan ikäviä hetkiä, mutta asiakkaalle ei näytetä harmia koskaan.”
Ulla Salmi
Syntynyt vuonna 1934. Aloitti uransa äitinsä Ida Nurmisen käsityö- ja lyhyttavaraliikkeessä, joka sittemmin siirtyi hänen omistukseensa.
Suomen Yrittäjänaisten kunniapuheenjohtaja vuodesta 2002.
”Hymy on aivan ilmainen, mutta arvokas, varsinkin, jos se tulee sydämestä asti. Ruttunaamoja on maailmassa jo tarpeeksi.”
”Yrittäjyys on aika kovaa. Moni uuvuttaa itsensä ennen aikojaan.”
”Toiminta ei voi olla pelkkää kahvinjuontia”
