Aila Kaakkurivaara on kokenut omakohtaisesti siivousalalla, miten ajattelutapaa muuttamalla voi saada tuloksia aikaan. Samanlaista täyskäännöstä hän perää myös valtiovallalta.
Teksti Nadia Paavola Kuvat Sonja Lahtinen
Miten varmistaa, etteivät suomalaiset yritykset saa riittävästi osaavaa työvoimaa suorittaviin töihin? Hyväksi havaittu karkotin ovat liian tiukat kielivaatimukset. Jos se ei riitä, voi tehdä oleskelulupaprosessista niin hitaan ja hankalan, että tulijoilta karisevat viimeisetkin muuttohalut.
”Meidän pitäisi valtion tasolla muuttaa ajattelutapamme täysin. Olemme tottuneet vaatimaan maahanmuuttajilta kaikenlaista, mutta sillä tavalla emme ratkaise työvoimapulaa”, tykittää Aila Kaakkurivaara.
Kaakkurivaara on omassa yrityksessään nähnyt, miten yrityskulttuurin muutos vaikuttaa työvoiman saatavuuteen. Kun hän perusti siivousalan yrityksensä H&A Team Oy:n parikymmentä vuotta sitten, työvoimapula oli jo alan vitsaus.
”Totesin, ettemme voi lähteä rekrytoinnissa siitä, että kaikkien työntekijöiden on osattava suomea. Palveluiden tarjoaminen ja yrityksen kasvu perustuvat sille, että työvoimaa on.”
Ratkaisuksi tuli esimiesten englannin kielen taidon parantaminen ja työntekijän tarpeiden ymmärtäminen. Englannin kielen taitoiset esimiehet pystyivät perehdyttämään uudet, ulkomaalaiset tekijät työhön ja auttamaan heitä muutenkin suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan liittyvissä asioissa.
Muualta muuttaneille saattaa tulla yllätyksenä esimerkiksi se, etteivät bussivuorot kulje joulunpyhien aikana tavalliseen tapaan tai että verokortti kannattaa toimittaa ajoissa työnantajalle, ettei ansiotulosta mene 60:tä prosenttia veroa. Talvella keli saattaa muuttua hengenvaarallisen liukkaaksi, joten varovaisuus on tarpeen.
”Laki ei velvoita meitä muistuttamaan tällaisista asioista, mutta tekemällä niin vaikutamme työssä viihtymiseen ja luottamukseen. Se on näkynyt meillä siten, että uusia työntekijöitä hakiessa on ollut jopa vara valita.”
Kaakkurivaaralla on pitkä kokemus siivousalalta. Hän muutti synnyinpaikkakunnaltaan Kittilästä Helsinkiin vain 16-vuotiaana ja aloitti työt kotiapulaisena. Siivousta hän teki ensin iltaisin päivätyön lisäksi ja sittemmin eteni ISS:n palvelujohtajaksi saakka. Monipuolisesta kokemuksesta on ollut hyötyä oman yrityksen pyörittämisessä.
”Näin jo silloin, mihin työmarkkinat ovat kehittymässä. Työvoiman saanti on hankaloitunut koko ajan, ja se tekee esimerkiksi sijaisten löytämisestä hankalaa.”
H&A Team Oy:ssä on noin sata työntekijää, joista valtaosa on ulkomaalaistaustaisia.
”Aluksi piti osoittaa asiakkaille, että teemme työn hyvin ja meihin voi luottaa, vaikka kaikki työntekijämme eivät osaa suomea. On tärkeää, että asiakas tietää, kehen olla yhteydessä, jos tulee kysymyksiä tai ongelmatilanteita.”
Eduskuntavaalien kynnyksellä pitkän linjan naisyrittäjä kaipaa päätöksentekoon joustavuutta ja nopeutta. Työlupaprosessi on hänen mukaansa hidas, ja se hankaloittaa uusien projektien suunnittelua.
”Lupahakemusten käsittely kestää puoli vuotta tai jopa pidempään, kun usein tarve on saada työntekijöitä melkeinpä heti. Ymmärrän, että nyt myös sota Ukrainassa aiheuttaa painetta Maahanmuuttovirastolle, mutta sinne pitäisi saada lisää työntekijöitä käsittelemään hakemuksia.”
Ukrainasta tulevien pakolaisten työllistäminen on yksi vaihtoehto, mutta tulijoilla on usein heikko englannin kielen taito. Käytännössä perehdytys ja työhön liittyvät materiaalit pitäisi kääntää ukrainaksi tai venäjäksi.
”Olemme kääntäneet materiaaleja jo englanniksi ja viroksi, mutta jokainen uusi kieli nostaa kustannuksia. Valtio voisi tulla tässä vastaan tukemalla yrityksiä, jotka ottavat työntekijöitä ulkomailta.”
Tukea voisi Kaakkurivaaran mukaan ohjata juuri käännöspalveluihin tai koulutukseen. H&A Team tekee koulutusyhteistyötä muun muassa Careerian ja Omnian kanssa. Koulutuksia on nykyisin tarjolla myös englanniksi, mikä helpottaa useimpien ulkomaalaisten tilannetta.
”Myös oppisopimuskoulutukset ovat tulleet käytännön alojen kannalta tarpeeseen. On hienoa, että työntekijöillä on mahdollisuus kehittää itseään ja halutessaan jatkaa opiskelua myös muille aloille.”
Käytäntö on osoittanut, että henkilökohtainen ohjaus ja mentorointi ovat hyviä tapoja oppia lisää myös silloin, kun suomen kieli ei vielä suju mutkattomasti.
Lisäksi perheen yhdistämistä pitäisi Kaakkurivaaran mielestä helpottaa. Tällä hetkellä laki vaatii, että oleskeluluvan saaneen tulee taata Suomeen muuttavan perheen toimeentulo omilla tuloillaan. Esimerkiksi nelihenkisen perheen nettotulojen pitäisi olla 2 600 euroa kuukaudessa, jotta perhe voisi muuttaa Suomeen. Etenkin vasta työuransa aloittavilla palkka ei riitä tuohon tulotasoon.
”Perheen asuminen muualla on monelle kuormittava asia. Lisäksi lapset usein oppivat suomen kieltä nopeasti, ja kummasti siinä sitten vanhemmatkin oppivat mukana.”
Saavat päättäjät kehujakin. Aiemmin perhevapaista aiheutuvat kustannukset rasittivat varsinkin naisvaltaisten alojen yritysten kassaa, mutta Kaakkurivaaran kokemuksen mukaan perhevapaiden jakautuminen vanhempien välillä on vuosikymmenten kuluessa tasaantunut. Valtio myös maksaa kertakorvauksen perhevapaan kustannuksista, jotka aiheutuvat naispuolisen työntekijän vanhemmuudesta.
”On hienoa, kun työpaikalla tulee iloisia perheuutisia, ja nuoria naisia täytyy uskaltaa palkata.”
Vaikka työ on Kaakkurivaaralle tärkeää, tasapainoa elämään tuovat mökkeily Lohjalla sekä perheen kanssa vietetty aika. Perhe on kulkenut tiiviisti yrittäjän polulla mukana, ovatpa Kakkurivaaran avomies ja tytär perheyrityksessä töissäkin.
H & A Team on hakenut aktiivisesti kasvua ja sitoutunut laadun ja vastuullisuuden pelisääntöihin. Siitä ovat osoituksena muun muassa puhtauspalvelualan Creen Card -laatusertifikaatti sekä Ekokompassi-ympäristösertifikaatti. Yritys kuuluu myös Luotettava kumppani -järjestelmään, jolla varmistetaan tilaajavastuulain velvoitteiden täyttyminen.
Harmaan talouden kitkeminen juurineen siivousalalta on Kaakkurivaaran mukaan varmasti haastavaa, mutta tilaajavastuulailla on kasvatettu tietoisuutta sekä yritysten että toimeksiantajien velvollisuuksista. Laki edellyttää, että tilaaja tarkistaa muun muassa veroihin ja eläkemaksuihin sekä työterveyshuollon toteutumisen yritykseltä.
”Ongelmia tulee, kun kilpailutuksessa seurataan pelkästään hintaa eikä laajempia laatukriteereitä ja vastuullisuutta. Myös alihankinnan ketjuttaminen altistaa väärinkäytöksille.”
Lääkkeeksi Kaakkurivaara toivoo hyvää yhteistyötä työsuojelutarkastajien ja muiden viranomaisten kanssa sekä uusien yrittäjien neuvomista lainmukaisissa velvoitteissa.
”Yritys on helppo perustaa, mutta yrittäjät eivät välttämättä tiedä, miten asiat kuuluisi tehdä alusta asti oikein. Siihenkin tarvitaan tukea.”
Aila Kaakkurivaara
Syntynyt vuonna 1961.
Toimitusjohtaja ja perustaja H&A Team -yrityksessä, joka on perustettu 2002.
Vantaan Yrittäjänaisten vuoden 2022 yrittäjänainen.
”Toiminnan suunnittelu lyhyellä ja pitkällä aikavälillä on erittäin tärkeää. Joskus on hyvä ottaa tukea yrityksen ulkopuolelta, sillä uudet näkemykset auttavat näkemään paremmin myös oman toiminnan hyvät ja huonot puolet.”
Lue koko Yrittäjänainen lehti tästä
