Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n tutkijat ovat tarttuneet kotitalousvähennyksen taloudellisiin vaikutuksiin tutkimuksessaan (HS 25.1.21.) Tutkimuksessa esitettiin, että kotitalousvähennys ei lisää työllisyyttä tai kitke harmaata taloutta. Vähennyksellä on vaikutusta myös vanhusten hyvinvointiin ja lapsiperheiden jaksamiseen. Näitä puolia ei tutkimuksessa ei arvioitu.
Kotitalousvähennys otettiin Suomessa käyttöön 2001. Sen jälkeen alalle on tullut noin 5000 alan yrittäjää (Suomen kotityöpalveluyhdistys RY). Alan yrityksiä ei luokitella erikseen vaan ne luokitellaan joko siivous- tai hoiva-alan yrityksiksi, joten tarkkaa lukua on mahdoton sanoa.
Oulun talousalueella toimii noin sata kotisiivousta tuottavaa yritystä. Pääsääntöisesti yritykset ovat yhden naisen yrityksiä eli työllistävät yrittäjän. Meitä työnantajayrityksiä löytyy talousalueeltamme kymmenkunta. Näiden kaikkien työntekijöiden ja yrittäjien palkanmaksajina toimivat yksityiset kotitaloudet.
Työllistän tällä hetkellä kuusi vakituista kotityöpalvelun työntekijää itseni lisäksi. Jos kotitalousvähennys poistuisi tulevaisuudessa palkkauksen tarve olisi enintään yksi henkilö.
Aikaisempien tutkimuksien perusteella palvelujärjestelmän monitoimijaistumista edisti vuoden 2002 verolain muutoksessa säädetty kotitalousvähennys, mikä lisäsi yksityisten palvelujen käyttöä ja uusia palveluntuottajia (Paljärvi, Muuttuva kotihoito, Itä-Suomen yliopisto 2012). Kotitalousvähennyksestä ja sen kannattavuudesta sekä vaikuttavuudesta on tehty lukuisia opinnäytetöitä AMKn puolella, niihin voi tutustua halutessaan theseus.fi sivustolla.
Tosiasia on se, että kotitalousvähennys kaipaa uudistavaa otetta. Pienituloiset eivät juuri hyödy kotitalousvähennyksestä. Vanhus- ja erityisryhmien kotitalousvähennyksen tulorajoja tulee lieventää. Kotitalousvähennyksen piiriin olisi hyvä tuoda myös kotitalouksien pesulapalvelut (HS 23.1.21.Vanhuslain tulkinta hiertää hoivakodeissa). Kotitalousvähennyksen tulisi koskea myös asunto-osakeyhtiöissä asuvien taloyhtiöiden tekemiä perusparannuskuluja. Myös verottajan tulisi antaa yhtenäiset, kirjalliset ohjeet kotitalousvähennyksen käytöstä ja ehdoista.
Kun asiakas saa kotitalousvähennyksen palautuksena tilillensä, se raha hyödyttää konkreettisesti oman kunnan kauppoja ja palveluyrityksiä.
Annukka Kääriäinen
puh 044 0861 120
Pro-Kaks kotityöpalvelut yrittäjä
Oulun seudun Yrittäjänaisten puheenjohtaja
Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien hallituksen jäsen
Pro-Kaks kotityöpalvelut
@prokaks
#prokakskotityöpalvelut
http://www.prokaks.fi
