Verotus tukemaan naisyrittäjyyttä

Verotuksen keinoin on mahdollista lisätä työllisyyttä. Kun yritysten verotus viritetään oikeudenmukaiseksi, se kannustaa palkkaamaan. Yrittäjänaiset ajavat yrittäjyyttä tukevaa verotusta, kuten arvonlisäverotuksen alarajan nostoa ja viiden prosentin yrittäjävähennyksen säilyttämistä.  Liiton tavoitteena on alarajan nosto nykyisestä 10 000 eurosta 30 000 euroon ja alarajahuojennuksen nosto nykyisestä 30 000 eurosta 50 000 euroon.

Arvonlisäverotuksen alarajalla on merkitystä naisyritysten kasvuhalukkuuteen, siksi arvonlisäveron alarajaa tulee nostaa nykyisestä 10 000 eurosta 30 000 euroon.  Alarajahuojennus osittaisena, mikäli liikevaihto jää 30 000 euron ja 50 000 euron välille. Arvonlisäveroon liittyvää hallinnollista taakkaa ja raportointivaivaa tulee edelleen keventää ja yksinkertaista, alarajahuojennus tulee myöntää automaattisesti, toteaa toimitusjohtaja Johanna Ratia.

Viiden prosentin yrittäjävähennys on säilytettävä. Yrittäjävähennys kannustaa yrittäjyyteen yritysmuodosta riippumatta. Liikkeen- tai ammatinharjoittaja saa 5 %:n yrittäjävähennyksen, mikä on merkityksellinen erityisesti toiminimellä toimiville naisyrittäjille, Ratia lisää.

Tuloverolain yrittäjävähennys pienentää verotettavaa tuloa ja siten yrittäjän maksamaa veroa. Yrittäjävähennys on tullut verotukseen vuonna 2017, jolla yksityisen elinkeinoharjoittajan verotuksellista kohtelua tasoitetaan suhteessa yrityksiin, kun yhteisöveroa laskettiin 20 prosenttiin. Viiden prosentin yrittäjävähennys on mahdollinen henkilöyhtiöissä, eli tyypillisimmin toiminimien, mutta myös avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tuloksesta.

Yrittäjävähennyksen saajia oli 344 000 ja sitä jaettiin 297 miljoonaa euroa vuonna 2017. Vähennystä saivat hyvin monella eri tulotasolla olevat henkilöt. Euromääräisesti suurimman osan saivat henkilöt, jotka ansaitsivat alle 55 000 euroa (lähde Suomen Yrittäjät verkkosivusto).

Tulevaan hallitusohjelmaan on kirjattava selkeästi toimenpiteet verotuksen muuttamisesta yrittäjyyttä ja työllistämistä kannustavaksi, näiden tavoitteiden tulee olla eduskunnan päätöksenteon keskeisenä päämääränä.

Arvonlisäveron alarajalla on merkittävä vaikutus naisvaltaisille palvelualoille, joiden omistajat ovat pienituloisia, korostaa puheenjohtaja Tiina Koski.

  • Alarajan nosto vaikuttaa myös yritysten kasvuhalukkuuteen. Lisäksi se kannustaa naisia yrittäjyyteen.
  • Arvonlisäveroon liittyvää hallinnollista taakkaa ja raportointivaivaa tulee edelleen keventää ja yksinkertaistaa. Alarajahuojennus tulee myöntää automaattisesti. Nykyisin yrittäjän täytyy hakea arvonlisäverohuojennusta.

Yrittäjävähennys tulee säilyttää, se on toimiva työkalu tuomaan eri yritysmuodot verotuksellisesti lähemmäs toisiaan.  Säilyttämistä tukee myös se, että veropolitiikan tulisi olla johdonmukaista ja ennustettavaa, Koski perustelee.

Suomen Yrittäjänaiset eduskuntavaaliohjelma.

Lisätiedot:

Tiina Koski, puheenjohtaja, puh o50 375 9234

Johanna Ratia, toimitusjohtaja, puh. 050 410 1739


Tiedotteita: