Suomalaiset saivat viime vuonna lähes 1,9 miljoonaa maksuhäiriömerkintää. Kaikkiaan vajaalla 400.000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Luvut ovat huolestuttavia. Näissä on mukana myös monta yrittäjää tai entistä yrittäjää. Vuosittain 2000 yritystä päätyy konkurssiin.
Hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on arvioida maksuhäiriöitä, perintäkuluja ja maksuaikoja koskevan lainsäädännön kehittämistarpeet. Hallitusohjelman mukaan positiivinen luottorekisteri tullaan ottamaan käyttöön ja maksuhäiriömerkintöjen kestoaikaa tullaan lyhentämään.
Nämä ovat tervetulleita muutoksia. Jos yrittäjä epäonnistuu, hän saattaa joutua todella pitkään velkavankeuteen. Ulosottoon päätyneet velat kasvavat korkoa siihen tahtiin, että velasta selviytyminen voi olla mahdotonta. On kuitenkin yhteiskunnan etu, että myös epäonnistumisen jälkeen voi yrittää uudelleen.
Kahden vuoden maksuhäiriömerkintä sen jälkeen, kun on velkansa maksanut, on kohtuuttoman pitkä aika ja vaikeuttaa monia asioita. Muun muassa vakuutusten, puhelinliittymien tai vaikka autorahoituksen saaminen voi olla mahdotonta.
Kun yrittäjä ajautuu maksuvaikeuksiin, on avun tai neuvojen pyytäminen monelle vaikeaa. Kuitenkin mitä nopeammin tilanteeseen puututaan, sitä paremmin siihen pystyy vaikuttamaan. Muita konkreettisia tärkeitä toimenpiteitä uuteen alkuun ovat mm.
- Maksuhäiriömerkintöjen poistumista pitää nopeuttaa
- Yrittäjän tulee konkurssin jälkeen päästä uudelleen ennakkoperintärekisteriin
- Yrittäjän pääsyä velkajärjestelyyn tulee helpottaa
- Perintälakia tulee muuttaa siten, että myös yrityssaatavien perintäkuluille säädetään enimmäismäärät
On yhteiskunnan etu, että yrittäjä voi aloittaa uuden yritystoiminnan ja selvitä veloistaan. Konkurssin tehnyt yrittäjä on varmasti kokeneempi ja osaa välttää monta virhettä.
Tiina Koski
Puheenjohtaja
