Yrittäjän sosiaaliturvassa riittää vielä työstämistä. Isoja urakoita ovat yrittäjän eläkejärjestelmän uudistaminen ja vauvalaskun tasaaminen yhteisvastuullisesti. Tätä mieltä ovat Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Natalia Härkin ja puheenjohtaja Seija Estlander.
Yrittäjän sosiaaliturvan perustana ovat yrittäjän itse maksamat Yrittäjän eläkelain mukaiset YEL-työtulot. Ne ovat Eläketurvakeskuksen mukaan peräti 8 000 euroa heikommat kuin palkansaajan työeläkkeen perusteena oleva keskipalkka.
Yrittäjänaisten mukaan yrittäjän sosiaaliturva ei kuulu yrittämisen riskeihin, sillä yrittäjät tarvitsevat turvan äitiyden, sairauden, työttömyyden ja vanhuuden varalle siinä missä palkansaajatkin.
Estlander sanoo villakoiran ytimen piilevän siinä, että yrittäjät voivat itse määritellä omat YEL-työtulonsa, ja liian usein ne nipistetään liian alhaisiksi. Tämä taas johtuu siitä, etteivät monet pienyrittäjät kerta kaikkiaan pysty maksamaan itselleen kunnon sosiaaliturvaa.
– Niinpä kituelämää seuraa kitueläke. Lisäksi monen alivakuutetun yrittäjän YEL-maksut huuhtoutuvat Kankkulan kaivoon, joten sairauden iskiessä yrittäjä jää pelkän perusturvan varaan.
– Lääkkeenä ongelmaan voisi olla se, että YEL-vakuutuksen alaraja nostetaan sellaiselle tasolle, etteivät yrittäjät jatkossa joutuisi vakuutusmaksut pulitettuaan enää pelkän perusturvan varaan.
Härkin nostaa esiin lisää yrittäjän sosiaaliturvan korjaamisen tarpeita. Esimerkkeinä hän mainitsee yrittäjän lapsen sairastumisen ja yrittäjän työttömäksi joutuneen perheenjäsenen kohtelun.
– Yksityisen elinkeinonharjoittajan on saatava vähentää jatkossa alle 10 vuotiaan sairaan lapsen hoitajan palkka verotuksessa, sillä lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti vanhemman yritysmuodosta riippumatta.
– Myös yrittäjäkäsite tulee määritellä yhdenmukaiseksi eri tilanteissa. Määrittelylle on tarvetta, ettei yrityksessä palkkasuhteessa olevaa perheenjäsentä tulkita yrittäjäksi esimerkiksi työttömyystilanteessa, kun hän ei ole tosiasiallisesti yrittäjäasemassa. Yrittäjäkäsitteen määrittelylle on tarvetta myös yrittäjyyden monimuotoistumisen, kuten kevyt- ja tiimiyrittäjyyden myötä.
Lapsista aiheutuvat kulut katettava verovaroin
Yrittäjänaiset ajaa vahvasti perhevapaajärjestelmän uudistamista ja se tulee kirjata seuraavan hallitusohjelmaan siihen tarvittavine varoineen. Nyt yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle 12 000 euroa viime vuonna voimaan tulleesta 2 500 euron kertakorvauksesta huolimatta. Liiton mukaan Kelan korvaamatta jäävä osuus tulee rahoittaa laajalta veropohjalta.
Härkin perustelee perhevapaakustannusten kattamista yhteiskunnan varoin myös siksi, että näin naisyrittäjät voisivat aiempaa enemmän suunnata yritystoiminnan tulosta yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja työllistämiseen.
– Naisilla on yritystoiminnan kehittämiseen hyvät lähtökohdat, sillä he ovat OECD:n tilastojen mukaan hyvin kouluttautuneita. Lisäpontta reformille tuo se, että synnytysikäiset naiset on saatava pätkätöistä pysyviin työpaikkoihin.
Estlander kuittaa lainsäädäntövallan kuuluvan Suomessa eduskunnalle eikä tupo-pöydille.
– Kun perhevapaareformia aikanaan pöyhitään, niin silloin on ehdottomasti puhuttava rahasta, lapsen edusta, yrittäjä-äidin asemasta ja hänen mahdollisuudestaan pitää äitiysvapaita, sillä äiti se on yrittäjä-äitikin.
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Natalia Härkin, puh. 050 410 1739
Puheenjohtaja Seija Estlander, puh. 050 302 8460
