Yli puolet yrittäjistä toimii yksin. Suomen Yrittäjien mukaan tämän ryhmän aseman parantaminen vaikuttaisi koko kansantalouteen.
Suomen Yrittäjät on julkaissut 12 kohdan listan, joka tarjoaa konkreettisia toimenpiteitä yksinyrittäjien taloudellisen aseman parantamiseen.
Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala pitää osaa ehdotuksista tärkeinä jo yrittäjien oikeudenmukaisen kohtelun vuoksi, mutta pääosa vaikuttaa yritysten kasvuun ja työllistämisaikeisiin.
– Hallituksenkin kannattaisi nyt kiinnittää huomiota tähän potentiaalin, jolla voi olla suuri merkitys työllisyystavoitteen saavuttamisessa, Kujala sanoo.
Yrittäjävähennys turvattava
Yrittäjävähennyksen tarkoitus on tasoittaa elinkeinonharjoittajan ja henkilöyhtiön osakkaan verokohtelua suhteessa yrityksiin, jotka hyötyivät yhteisöveron alennuksesta. Vähennys on kannustava, työtä ja toimeentuloa pienyrittäjille tuova. Se auttaa erityisesti pienituloisia yrittäjiä, joista monilla on mahdollisuus kasvattaa yritystoimintaansa. Yrittäjävähennys on tämän takia turvattava.
Maksuehtolakia kiristettävä
Joka neljännelle yksinyrittäjälle aiheutuu taloudellista haittaa liian pitkistä maksuajoista. Ongelma koskee yli 40 000 yksinyrittäjää. Yrittäjien suojan parantamiseksi maksuehtoja koskevaa sääntelyä on Yrittäjien mukaan syytä kiristää ja varmistaa, että lain noudattamista valvotaan.
Liikunta- ja kulttuuriedun verovähennysoikeus toiminimiyrittäjille
Noin joka neljäs kaikista viime vuoden Yksinyrittäjäkyselyyn vastanneista kertoi tekevänsä töitä keskimäärin yli 50 tuntia viikossa. Oma jaksaminen on ongelma yhä useammalla yksinyrittäjälle. Yrittäjät ehdottaa elinkeinoverolakia muutettavaksi niin, että yksityinen liikkeen- ja ammatinharjoittaja saisi tehdä verovähennyksen oma- ehtoisesta liikunta- tai kulttuuritoiminnasta. Tällä hetkellä omaehtoinen liikunta- ja kulttuurietu ei koske toiminimiyrittäjiä, sillä he eivät voi olla itsensä työnantajia eivätkä saada verovapaata etua.
Yrittäjän eläkelaki uudistettava
Yrittäjän kaikki sosiaaliturva määräytyy YEL-vakuutuksen työtulon perusteella. Hieman yli puolet Yksinyrittäjäkyselyn vastaajista ilmoittaa YEL-työtulonsa olevan alle 13 000 euroa vuodessa. Ainoastaan noin kolmannes ilmoittaa maksavansa riittävästi YEL-maksua.
Yrittäjien mielestä sosiaaliturvan muodostumisen ehtoja on uudistettava, jotta järjestelmä turvaa työuran aikaisen ansiosidonnaisen sosiaaliturvan sekä oikeudenmukaisen eläketurvan kertymän. Yrittäjän eläkelain mukaisen pakollisen vakuuttamisen alaraja tulee Yrittäjien mukaan nostaa nykyiseltä tasolta (7 799,37 euroa) vähintään työttömyysturvan alarajalle (12 816 euroa). Työtulo tulee muuttaa selkeyden vuoksi vuositulosta kuukausituloksi.
Perhevapaajärjestelmää joustavoitettava
Moni yrittäjäperhe ei pysty hyödyntämään perhevapaita kuten palkansaajat. Yksinyrittäjäkyselyn mukaan noin joka viides kyselyyn vastanneista kertoi, että perheeseen kuuluu alle 12-vuotias lapsi, jonka syntymän aikaan vastaaja oli yrittäjänä. Tästä ryhmästä 38 prosenttia ei pitänyt perhevapaita lainkaan. Naisista 20 prosenttia ei pitänyt perhevapaita, miehistä näin toimi 51 prosenttia.
Suomen Yrittäjien mielestä etuusjärjestelmää tulisi joustavoittaa siten, että yrittäjä-äitien olisi mahdollista jaksottaa päivärahapäiviä nykyistä useampaan osaan ja pidemmälle ajanjaksolle. Jotta tämä onnistuu, lastenhoidon tukijärjestelmän tulee olla käytettävissä jo raskausrahajakson päättymisen jälkeen.
Lapsenhoitajan palkan vähennysoikeus myös toiminimiyrittäjille
Toiminimiyrittäjän asema poikkeaa yhtiömuotoisten yritysten omistajayrittäjistä tällä hetkellä siinä, että yksityinen elinkeinonharjoittaja ei voi vähentää sairaan lapsen hoitajan palkkaa yrityksen verotuksessa. Yrittäjien mukaan toiminimiyrittäjien eriarvoinen asema on korjattava ja annettava heille oikeus vähentää sairaan lapsen hoitajanpalkka yrityksen verotuksesta.
Arvonlisäveron alarajaa nostettava
Pienimuotoinen liiketoiminta on jätetty arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Se tarkoittaa, että arvonlisäveroa ei tarvitse maksaa, jos yrityksen liikevaihto on enintään 10 000 euroa tilikaudessa. Arvonlisäveron alarajan nostaminen kannustaisi kasvattamaan yritystoimintaa ja muuttamaan esimerkiksi harrastustoiminnan yritystoiminnaksi. Yrittäjät esittää, että arvonlisäverovelvollisen toiminnan alaraja pitäisi nostaa 20 000 euroon ja liukuen poistuvan alarajahuojennuksen yläraja 50 000 euroon.
Yrittäjäkäsitteet yhdenmukaistettava
Työ- ja sosiaalivakuutusoikeudessa toimitaan vakiintuneiden statuskäsitteiden kanssa. Juridisesti on selkeää, milloin henkilö toimii työntekijänä ja milloin yrittäjänä. Vero-oikeudessa asemaa tarkastellaan enemmän eri tulolajien kautta. Yrittäjä voi verotuksellisesti olla palkansaaja.
Sosiaalivakuutuksessa puolestaan palkansaajalla viitataan ainoastaan työ- ja virkasuhteisiin henkilöihin. Virallisten ja epävirallisten käsitteiden sekamelska vaikeuttaa työn suorittajan ja hänen sopimuskumppaninsa mahdollisuuksia olla selvillä oikeuksista ja velvollisuuksista.
Suomen Yrittäjät esittää selvitystyötä siitä, voiko yrittäjäkäsitteistöä selkeyttää ja yhdenmukaistaa siten, etteivät epäselvyydet johtuisi lainsäädännöllä rakennetusta käsiteviidakosta.
Ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen kannusteita
Vuoden 2019 yksinyrittäjäkyselyn mukaan 67 prosenttia yksinyrittäjistä tavoittelee joko voimakasta kasvua tai kasvua mahdollisuuksien mukaan. 20 prosenttia vastaajista ei ole palkannut työntekijää, mutta on harkinnut sitä. Kasvun merkittävinä esteenä yksinyrittäjät pitivät työllistämisen kalleutta ja riskiä. Nämä esteet kannattaa Yrittäjien mukaan poistaa, koska se auttaisi hallitusta saavuttamaan työllisyystavoitteensa.
Suomen Yrittäjät esittää, että hallituksen lupaama rekrytukikokeilu kannattaa toteuttaa laajempana kuin ainoastaan ensimmäisen työntekijän palkkausta koskien. Tuki kannattaisi Yrittäjien mukaan ulottaa yksinyrittäjien lisäksi 2–3 henkeä työllistäville yrityksille esimerkiksi portaittain alenevana.
Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on Yrittäjien mukaan yksi yrittäjän uran merkittävimmistä päätöksistä. Yrittäjien mukaan työllistämistä on helpotettava lisäämällä mahdollisuuksia sopia ylityö- ja sunnuntaityökorvauksista, luopumalla takaisinottovelvollisuudesta ja säätämällä ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi.
Työssäoloehdot yhdistettävä
Yhä useampi tekee töitä sekä yrittäjänä että palkansaajana. Suomen Yrittäjät muistuttaa, että työttömyysturva on ainoa sosiaalivakuutuksen laji, jossa eri statuksilla tehtyä työtä ei voi yhtäaikaisesti vakuuttaa. Yrittäjät esittää, että yrittäjän ja palkansaajan työssäoloehdot tulee yhdistää siten, että molemmista työnteon tavoista voi kerryttää turvaa yhdessä. Työssäoloehdon kertymisen tulee perustua vakuutettuun työtuloon ja työskentelyn kestoon, ei viikkotyöaikaan.
Yksinyrittäjien yritysten omistajanvaihdoksiin panostettava
Omistajanvaihdosbarometri 2018 -tutkimuksessa on selvitetty 55 vuotta täyttäneiden yrittäjien toiveita ja näkemyksiä yritystoimintansa suhteen seuraavan kymmenen vuoden ajalle. Yhden työntekijän yrityksistä vain 36 prosentilla oli aikeita myydä yrityksensä perheen ulkopuoliselle ostajalle. Yksinyrittäjistä 52 prosenttia uskoi lopettavansa yrityksensä.
Yrittäjät katsoo, että erityisesti yksinyrittäjien omistajanvaihdosongelmien syinä ovat myöhäinen valmistautuminen. Ongelma on myös se, että yrittäjän osaamista ei ole erotettu yrityksen osaamiseksi ja osaamisen siirto koetaan ongelmalliseksi. Yrityksen valmistamiseen omistajanvaihdosta varten on tarjolla runsaasti palveluita. Näiden palveluiden tulisi tavoittaa myös yksinyrittäjät.
Yrittäjät esittää, että omistajanvaihdoksiin valmistautumiseksi tulee tarjota yksinyrittäjille suunnattuja koulutus- ja informaatiotilaisuuksia. Osaamisen siirtoon liittyvää ongelmaa voi helpottaa ammatti- tai erikoisammattitutkintokoulutuksen tai oppisopimuskoulutuksen avulla.
Yksinyrittäjien työterveyshuolto kuntoon
Yksinyrittäjäkyselyn mukaan kaksi kolmesta vastanneesta ei ollut järjestänyt itselleen työterveyshuoltoa. Yksityinen sairauskuluvakuutus oli käytössä noin puolella kyselyn vastanneesta. Suuri työkyvyn tuen tarve on yksinyrittäjillä ja yrittäjillä, joiden työssä ja toimialalla esiintyy runsaasti henkistä ja ruumiillista kuormitusta.
Suomen Yrittäjät esittää, että työterveyshuollossa lisätään yksinyrittäjät paremmin huomioivia kevyitä ja joustavia toimintamalleja tukemaan työkykyä ja jaksamista sekä vastaamaan muuttuvan yrittäjyyden ja työn uusien muotojen tuomiin haasteisiin.
Yksinyrittäjien määrä kasvussa
Yksinyrittäjyyden yleistyminen on työelämän 2000-luvun merkittävimpiä trendejä. Vuosituhannen alussa yksinyrittäjiä oli 123 000, tuorein luku on 182 000. Se on reilusti yli puolet Suomen kaikista yrityksistä.
– Tällä yrittäjäryhmällä on merkitystä. Näköpiirissä ei ole tekijöitä, jotka kääntäisivät yksinyrittäjyyden pieneneväksi yrittäjyysmuodoksi. Siksi on tärkeää, että yksinyrittäjyyden edellytyksiä ja asemaa vahvistetaan, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.
