Tähtitieteilijä Esko Valtaojan yrittämiseen liittyvää puheenvuoroa kuunnellessa tulee väistämättä sellainen olo, että ihan kaikki on mahdollista. Samalla herää kysymys, miksi minulla ei vielä ole yritystä? Hänen innostuksensa ja mahdollisuuksien tunnistaminen ovat omaa luokkaansa, ja ne tarttuvat kuulijaan.
Muualla työelämään ja yrittämiseen liittyvä keskustelu on enimmäkseen kielteistä. Työelämä on huonontunut, kiristynyt ja muuttunut entistä epävarmemmaksi. On oltava tavoitettavissa koko ajan, myös vapaa-ajalla. Pidennetään työaikaa, lyhennetään lomia, otetaan riskejä ja korotetaan eläkeikää. Kaikkialla käydään YT-neuvotteluja, vastavalmistuneet eivät löydä töitä, työurat pätkiintyvät ja kuka tahansa meistä voi koska tahansa jäädä työelämän ulkopuolelle. Epävarmuus pakottaa monet siirtämään elämän suuria ratkaisuja yhä myöhemmäksi.
Samaan aikaan jokaisesta on löydyttävä joustavuutta, jatkuvaa kykyä kehittyä ja innostua. Tälle ajalle tyypilliselle innostumiselle on olemassa oma terminsätohkeisuus, jonka on esitellyt yhteiskuntapolitiikan professori Eeva Jokinen Itä-Suomen yliopistosta. Samaan aikaan kuulemme huolestunutta puhetta siitä, ettei työlle enää löydy tulevaisuudessa tekijöitä. Kasvamassa väitetään olevan velttoisten sukupolvi, joka haluaa vain leppoistaa elämää ja tehdä jotain merkityksellisempää. Näiden nuorten kerrotaan haluavan nollasopimuksia, koska sitoutuvat vain itseensä ja omiin unelmiinsa, mutteivät työnantajaansa.
Ja kaikki me tiedämme, että yrittäjänä se vasta vaikeaa onkin. Kaikkien näiden nykyongelmien keskellä yrittäjänä kannat kaiken vastuun, yrität myös pyhinä, lomilla ja sairastuessasi. Lisäksi maksat työntekijöiden sairastumiset, lapset ja jopa vanhemmat, etkä saa itsellesi mitään, et edes hyvinvointiyhteiskunnan muille turvaamaa sosiaaliturvaa ja terveyspalveluita.
Jos kuitenkin muistaisimme, että sillä, miten asioista puhumme, on valtavasti vaikutusta myös siihen, miten asiat ovat. Väistämättömän katastrofin odottaminen johtaa varmasti passiivisuuteen ja näköalattomaan tulevaisuuteen. Valtaoja huomauttaa puheenvuorossaan, että maailma on ainutlaatuinen menestystarina. Oikeastaan käsilläolevat olosuhteet ovat poikkeuksellisen suotuisat menestymiselle, elämme jopa yrittämisen kulta-aikaa. Talouden taantuma on vain pienen pieni ohimenevä kupru voimakkaan nousujohteisella kasvun käyrällä. Elämme ennennäkemättömässä vauraudessa ja yhä kasvava kysyntä takaavat yrittäjille monenlaisia mahdollisuuksia.
Tämä on se myönteinen viesti, jota meidän on toistettava toisillemme! On syytä nähdä aikamme mahdollisuudet ja tulevaisuuden valoisat näkymät, ja tarttua niihin. Uudenlaisella ajattelulla, tiedon, tieteen ja teknologian avulla, teemme mahdollisuuksista uusia menestystarinoita. Virheellisiä rakenteita ja esteiksi havaittuja käytäntöjä on syytä purkaa uuden tieltä. Taaksepäin katsomalla ja vanhoista hyvistä ajoista uneksimalla emme tule keksimään ratkaisuja nykyhaasteisiin. Uutta tietoa, keksintöjä, ajatuksia tai tapoja toimia ei saa nujertaa tuomitsemalla ne vääriksi. Niitä on vaalittava ja kannustettava, sillä mahdollisuudet ovat jo olemassa!
Anne Hedemäki
järjestösihteeri
Suomen Yrittäjänaiset