Yrittäjien määrä Suomessa on viimeksi kuluneen parinkymmenen vuoden aikana ollut 300 000 molemmin puolin, näistä naisten yrityksiä on noin kolmannes. Viime vuosina naisten osuus on hieman kasvanut.
Maatalousyrittäjien määrä on selkeästi vähentynyt ja samanaikaisesti yksiyrittäjien, freelancereiden ja ammatinharjoittajien eli itsensätyöllistäjien määrä on selkeästi lisääntynyt.
Erityisen miesvaltaisia ryhmiä ovat maatalous- ja työnantajayrittäjät, joista naisia on vain noin yksi neljästä. Itsensätyöllistäjien sukupuolijakauma on tätä hieman tasaisempi, samoin avustavien perheenjäsenten – joskin myös näissä ryhmissä naiset jäivät vähemmistöön.
Työnantajanaisten yritykset ovat yleisemmin hyvin pieniä, korkeintaan viiden työntekijän yrityksiä (73 %) kuin työnantajamiesten yritykset (68 %).
Itsensätyöllistäjien ammattiryhmärakenne on hyvin eriytynyt sukupuolen mukaan. Yli 40 prosenttia miehistä toimi vuonna 2017 rakentamisen, kuljetuksen ja teollisuuden ammateissa, naisista vain 5 prosenttia. Naisten tärkeimpiä ammattiryhmiä olivat palvelualan työntekijäammatit (mm. kampaajat, pienkauppiaat, hierojat) sekä kulttuuri- ja käsityöalojen ammatit.
Riippumatta lähtötilanteesta, miehissä on enemmän yrittäjähakuisia kuin naisissa. Siis myös silloin kun henkilö on ollut työtön tai työttömyysuhan alla, miehet ovat lähteneet herkemmin yrittäjiksi omasta halusta (33 %) siinä missä naisilla korostui olosuhteiden pakosta yrittäjäksi ryhtyminen (39 %).
Miehet sijoittuvat naisia useammin ylempiin tuloluokkiin. Tätä selittää osittain se, että miehistä suurempi osa kuin naisista on hyvätuloisia työnantajayrittäjiä. Yrittäjämiehistä joka neljäs kuuluu ylimpään tuloluokkaan, naisista vain reilu 10 prosenttia
Yrittäjinä toimivat naiset ovat kuitenkin huomattavasti yleisemmin innostuneita työstään ja tyytyväisempiä siihen kuin miehet. Yrittäjänaisten innostus työstä ja tyytyväisyys siihen on erityisen silmiinpistävää, kun osuuksia verrataan palkansaajanaisten kokemuksiin.
Nuorimman lapsensa syntymän aikoihin yrittäjänä toimivista naisista joka neljäs oli jättänyt perhevapaan pitämättä. Niistä yrittäjistä, jotka olivat pitäneet perhevapaata, neljä kymmenestä ei ollut pystynyt pitämään vapaata niin pitkään kuin olisi halunnut.
Perhevapaiden vaikutus yrittäjyyteen
Suomessa ammatit ovat voimakkaasti eriytyneet sukupuolen mukaan. Suomessa ammattien eriytyminen nais- ja miesenemmistöisiin aloihin on Euroopan jyrkintä. Euroopan komission tilaaman raportin mukaan vain 2 % suomalaisista työskentelee tasa-aloilla, eli aloilla joissa on vähintään 40 % naisia ja miehiä.
Naisten osuus yrittäjinä on viime vuosina hiukan kasvanut, mutta yhä vain reilu kolmannes yrittäjistä on naisia. Naiset ovat miehiä koulutetumpia, mutta siitä huolimatta hoivavastuu ja kotityöt keskittyvät enemmän naisille. Tutkimuksen mukaan naiset tekevät vuorokaudessa tunnin enemmän kotitöitä kuin miehet. Miehet taas tekevät ansiotyötä tunnin enemmän kuin naiset.
Naisen euro on yhä 84 senttiä ja osasyy siihen on naisten vähäisempi työaika ja naisten pitämät pitkät perhevapaat. Kun naisten ansiotaso on miehiä heikompi, johtaa se väistämättä siihen, että myös naisten eläkkeet ovat miesten eläkkeitä pienemmät. Naisten työeläke oli vuoden 2019 lopussa keskimäärin 69 prosenttia miesten eläkkeestä.
Vanhempainvapaiden kustannusten tasa-arvoinen jakaminen on tärkeä osa ratkaisua. Suomessa jako miesten ja naisten ammatteihin on yhä yhtä jakautunutta kuin 30 vuotta sitten. Naiset tekevät töitä naisten aloilla ja naiset myös perustavat yrityksiä naisten aloille. Tästä seuraa se, että naiset yrittäjinä ja työnantajina maksavat suuremman osan vanhempainvapaiden kuluista.
Naiset toimivat miehiä harvemmin työnantajana. Osaltaan siihen vaikuttaa naisvaltaisten alojen suuremmat riskit ja kustannukset perhevapaista. Lapsen hoitokulut ei pidä olla työnantajan kustannus.
Pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset isät ovat häntäpäässä vanhempainvapaiden käytössä. Viidennes isistä ei pidä lainkaan perhevapaata. Tutkimusten perusteella isille korvamerkityt kiintiöt johtavat perhevapaiden tasaisempaan käyttöön.
Kahden vanhemman perheissä isän vanhempainvapaan käyttö on yhteydessä äitien asemaan työmarkkinoilla. Korkeasti koulutettujen äitien puolisot pitävät muita yleisemmin vanhempainvapaata.
Kotihoidon tukea käytetään 82 prosentissa perheistä vanhempainvapaan jälkeen ainakin jonkin aikaa. Lasta hoitaa melkein aina oma vanhempi, joka lähes poikkeuksetta (93 %) on äiti. Pitkillä perhevapailla on iso merkitys naisten palkkaan ja eläkkeeseen.
Tasa-arvoa on se, että vanhemmuutta arvostetaan ja vanhempainvapaat jakautuvat mahdollisimman tasaisesti. On koko yhteiskunnan etu, että naisten ja miesten resurssit hyödynnetään mahdollisimman tasapuolisesti.