Edunvalvontatavoitteet hallituskaudelle 2023-2026

Lue alta tavoitteemme tälle hallituskaudelle. Tästä linkistä näet miten onnistuimme edunvalvonnassamme ja alla luetelluissa tavoitteissamme.

Suomen Yrittäjänaiset on valtakunnallinen vahva naisyrittäjyyden edunvalvontaan keskittynyt järjestö. Juuremme ovat sodan jälkeisessä ajassa.  Olemme jo 75 vuotta tehnyt sinnikkäästi työtä naisyrittäjien hyväksi. Tämän työn päälle on hyvä rakentaa entistä vaikuttavampaa toimintaa. Haluamme osaltamme olla edistämässä yrittäjyyden toimintaedellytyksiä, jotta Suomesta saadaan parempi ja kannustavampi paikka yrittää. Nostamme esiin epäkohtia, jotka koskettavat erityisesti aloja, joilla on naisyrittäjiä sekä asioita, jotka heikentävät naisten asemaa yrittäjinä. 

FAKTAA
– yrittäjistä on naisia 35 %
– 40 % naisyrittäjistä ansaitsee alle 2 000 euroa kuukaudessa (miehistä 25 %)
– naiset perustavat yrityksiä naisten aloille ja työllistävät naisia
– naiset ovat miehiä useammin yksinyrittäjiä
– naiset pitävät perhevapaista yli 90 %


Tavoitteet seuraavalle hallituskaudelle

Yrittämisen kannustavuus

Verotuksella kannustettava riskinottoon ja yrittämiseen
Yrittämiseen liittyy usein mittavia riskejä. Oman ja perheen toimeentulon epävarmuus, mutta myös isojen investointien teko. Usein yrittäjä takaa lainan henkilökohtaisesti ja mahdollisesti vielä panttaa omaisuuttaan kuten perheen asunnon. Varsinkin yrittämisen alkuaikoina yrittäjän sosiaaliturva on myös heikko. Yrittämiseen ja erityisesti riskinottoon tulisi kannustaa selkeämmin. Osingon kokonaisverorasituksen tulee olla yrittämiseen kannustavaa. Tällä hetkellä liian usein kun yritys saadaan kannattavaksi, yritys myydään ja näin Suomeen ei synny keskisuuria perheomisteisia yhtiöitä.

Kannetaan vastuu perhevapaakustannuksista yhdessä
Kannetaan perhevapaakustannuksista yhteinen vastuu. Perhevapaajärjestelmää pitää korjata niin, että kulut maksetaan verovaroista, ei yrittäjän pussista. Tilapäisestä hoitovapaasta ja raskauden aikaisista lyhyistä sairauspoissaoloista aiheutuvat kustannukset tulee korvata yrityksille täysimääräisesti verovaroista. On oikein, että vanhempi hoitaa lasta kotona, mutta on väärin, että kulut maksaa yrittäjä. Tämä valuvika vaikeuttaa nuorten naisten työllistymistä. Työntekijän toimeentulo perhevapaiden ajalta tulee turvata verovaroin rahoitetulla päivärahalla, ei sairausvakuutusjärjestelmästä, jonka rahoituksesta työnantajakollektiivi vastaa merkittävästi. 2)

Yrittäjävähennys tulee säilyttää
Naisyrittäjistä iso osa toimii yksityisenä elinkeinoharjoittajana eli toiminimiyrittäjänä.  Kun siirtyy työntekijästä yrittäjäksi ottaa riskin omista ansioistaan. Työt voivat loppua milloin tahansa ilman irtisanomisaikaa ja mahdollisuuksia pitkään sairastamiseen ei ole. Yksityisiä elinkeinoharjoittajia ja henkilöyhtiöitä koskeva yrittäjävähennys on tärkeä kannustin, jotta yrittäjyys ja yrittäjyyden riski ja epävarmuus on kannustavaa.

Kotitalousvähennys pysyttävä vähintäänkin nykyisellä tasolla
Kotitalousvähennyksellä on erityisesti merkitystä naisvaltaisille aloille ja kotiin tarjottavien palveluiden yrittäjille. Vanhuspalveluissa on huutava pula työntekijöistä. Erityisesti kotihoivassa tarvitaan jatkuvasti lisää tekijöitä. Kotitalousvähennys ei saa poukkoilla hallituksen kokoonpanon mukaan, vaan sen rajat tulee pitää vähintäänkin nykytasolla. Vakaan ja ennakoitavan toimintaympäristön kehittäminen luo pohjaa yrittäjyydelle

Arvonlisäveron vähäisen toiminnan raja nostettava 30.000 euroon
Arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa tulee nostaa 30 000 euroon nykyisestä 15 000 eurosta. Arvonlisäverovelvollisuus tuo haasteita ja byrokratiaa, joten yritystoiminnan aloittaminen voi olla haastavaa. Kun toiminnan voi aloittaa ilman arvonlisäveron tuomia mittavia selvitys-, ilmoitus ja maksuhaasteita, voi yrittäjyyttä lähteä helposti kokeilemaan. 30 000 euron raja ei vielä tuo kilpailun vääristymiä tai kasvun esteitä, sillä vuosiansiot tuolla tasolla pysyvät melko pieninä.

Yritysten hallinnollista taakkaa kevennettävä
Yritysten hallinnollista taakka tulee keventää. Jatkuvasti lisääntyvä lainsäädäntö tuo mukanaan lisävelvoitteita yrittäjille ja työnantajille. Byrokratia ja erilaiset hallinnolliset tehtävät ovat iso taakka pienyrittäjälle. Sääntelyä tulee mahdollisuuksien mukaan poistaa erityisesti pienyrittäjien osalta. Lisäksi viranomaisten keskinäistä tiedonvaihtoa tulee tehostaa, jotta yrittäjät ei joudu lähettämään samaan tietoa useammalle viranomaiselle.

YRITTÄMISEN KANNUSTAVUUS
– verotuksella kannustettava riskinottoon ja yrittämiseen
– kannetaan vastuu perhevapaakustannuksista yhdessä
– yrittäjävähennys tulee säilyttää
– kotitalousvähennys pysyttävä vähintäänkin nykyisellä tasolla
– arvonlisäveron alaraja nostettava 30.000 euroon
yritysten hallinnollista taakkaa kevennettävä 

Yrittäjän sosiaaliturva ja hyvinvointi

Liikunta- ja kulttuurietu kuuluu myös toiminimiyrittäjälle
Toiminimiyrittäjällä ei ole mahdollisuutta vähentää verotuksessa liikunta- ja kulttuurietua, joka on kannuste työntekijöille ylläpitää työkykyä ja -hyvinvointia. Erityisesti yksinyrittäjälle työkyvyn ylläpito on erityisen tärkeää, sillä oma toimeentulo on jaksamisesta ja työkyvystä suoraan riippuvainen. Toiminimiyrittäjät ovat muita yrittäjiä ja palkansaajia heikommassa asemassa työkyvyn ylläpidon osalta. Tämä etu pitää ehdottomasti laajentaa koskemaan myös toiminimiyrittäjiä.

Yrittäjän sosiaaliturvaa tulee parantaa ja YEL-järjestelmän joustavuutta lisätä
Monet yrittäjät alivakuuttavat itsensä, koska eivät luota nykyiseen YEL-järjestelmään. Erityisesti naisvaltaisilla aloilla toimivissa yrityksissä, joissa toimeentulo on miesvaltaisia aloja heikompaa, koetaan, ettei YEL-maksuihin ole riittävästi maksukykyä. YEL-järjestelmää tulee selkeyttää siten, että sosiaaliturvavakuutus ja eläkevakuutus on selkeästi erikseen ymmärrettävissä ja vakuutettavissa. Moni yrittäjä kokee, että yrittäjän sosiaaliturva on heikko, muttei pysty maksamaan itselleen parempaa turvaa.  

Työttömyysturvalain yrittäjämääritelmä pitää muuttaa vastaamaan yrittäjän eläkelakia
Mikäli yrittäjä maksaa minimi YEL:ä (8 575, 45 euroa vuonna 2023) ja on Yrittäjäkassan jäsen, hän ei ole yrittäjyyden loppuessa oikeutettu työttömyysturvaan, kassan jäsenyydestä huolimatta. YEL-työtulon pitää vuonna 2022 olla vähintään 13 573 euroa, jotta yrittäjä olisi työttömyysturvan piirissä. Osa yrittäjistä on tietämättään väliinputoajia, joten YEL-minimityötuloa tulisi nostaa samalle tasolle työttömyysturvan kanssa.

Työttömyysturvan tulee kertyä, vaikka siirtyy roolista toiseen
Yhä useammin toimitaan yrittäjänä ja palkansaajana samaan aikaan tai vaihdellen roolista toiseen. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa pitäisi olla mahdollista kerryttää, vaikka rooli välillä muuttuu tai toimii osa-aikaisena työntekijänä ja sivutoimisena yrittäjänä samaan aikaan. 

YRITTÄJÄN SOSIAALITURVA JA HYVINVOINTI 
– liikunta- ja kulttuurietu kuuluu myös toiminimiyrittäjälle
yrittäjän sosiaaliturvaa tulee parantaa ja YEL-järjestelmän joustavuutta lisätä
– työttömyysturvalain yrittäjämääritelmä pitää muuttaa vastaamaan yrittäjän eläkelakia
– työttömyysturvan tulee kertyä, vaikka siirtyy roolista toiseen 

Toimivat markkinat ja kannuste työllistää

Kuntien ja hyvinvointialueiden palvelut tulee avata aidolle kilpailulle
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat pitkälti naisten aloja. Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee mahdollistaa yrittäjyys näissä palveluissa. Julkisen sektorin tulee varmistaa, että laadukkaita palveluita on tarjolla, mutta yrittäjillä pitää olla aito mahdollisuus tarjota laajasti sosiaali- ja terveyspalveluja.

Palvelusetelit tulee ottaa laajamittaisesti käyttöön
Palvelusetelit tulee ottaa käyttöön ja niiden arvo tulee vastata todellisia kustannuksia. Tällä hetkellä yrittäjälle sanellaan palvelun arvo, eikä se vastaa oikeaa kustannusta. Moni kunnille palvelusetelillä palvelujaan tarjoava yrittäjä ei pysty maksamaan itselleen kohtuullista palkkaa eikä huolehtimaan omasta sosiaaliturvastaan samalla tasolla kuin vastaavaa työtä tekevä työntekijä.

Sairaan lapsen hoidon kustannukset ei kuulu työnantajalle
Työntekijällä on oikeus olla poissa työstä enintään 4 työpäivää, jos työntekijän lapsi sairastuu äkillisesti. Työntekijä voi jäädä tilapäiselle hoitovapaalle, joka monessa työehtosopimuksessa määritelty palkalliseksi vapaaksi. Lapsen sairastaminen ei kuulu työnantajan maksettavaksi. Palkallinen hoitovapaa lisää myös pienten lasten vanhempien rekrytointiriskiä erityisesti naisten osalta. Tilapäinen hoitovapaa lapsen sairastaessa tulisi olla kokonaan työntekijälle Kelasta korvattavaa poissaoloa.

Työntekijän sairausajan omavastuuta tulee lyhentää
Työnantaja on tällä hetkellä velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa omavastuuajan eli sairastumispäivän ja seuraavat yhdeksän arkipäivää. Tämä on sivukuluineen iso kustannus pientyönantajalle. Sairausajan omavastuuaikaa tulee lyhentää kolmeen päivään. Raskausajan poissaoloissa omavastuuta ei tulisi olla lainkaan. Raskauden aikana poissaoloja saattaa olla eri syistä useita. Työntekijällä tulee olla oikeus suojata itseään ja raskautta, mutta kustannukset eivät saa jäädä yksittäisen työnantajan vastuulle. Kustannusten poisto työnantajalta myös vähentää nuorten naisten palkkaamiseen liittyvää raskauden tuomaa kustannusriskiä.

Oppisopimusoppilaan ja harjoittelijan palkkausta pitää porrastaa
Pienyrittäjälle oppisopimuskoulutettava on iso investointi ajankäytön suhteen. Ammattitaidottomalle työntekijälle ei voi maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa, kun työpanos ei vastaa vielä sitä. Lisäksi yrittäjän työajasta menee iso osa oppisopimuskoulutettavan opastamiseen. Oppisopimuksen alaista palkkausta pitäisi porrastaa siten, että palkka vastaa opiskelijan kehittymistä. Lisäksi opettajien resursseja tulee lisätä, jotta heillä on aikaa opastaa pienyrittäjää ja opiskelijaa työhön oppimisessa.

TOIMIVAT MARKKINAT JA KANNUSTE TYÖLLISTÄÄ
– kuntien ja hyvinvointialueiden palvelut tulee avata aidolle kilpailulle
– palvelusetelit tulee ottaa laajamittaisesti käyttöön
– sairaan lapsen hoidon kustannukset ei kuulu työnantajalle
– työntekijän sairausajan omavastuuta tulee lyhentää
– oppisopimusoppilaan ja harjoittelijan palkkausta pitää porrastaa

Lue tästä Suomen Yrittäjänaisten eduskuntavaaliohjelman pitempi versio »