Hyvinvointialueilla on kovat säästöpaineet. Pikaratkaisuna on monin paikoin ryhdytty vähentämään ostopalveluja ilman kunnollista kustannusvertailua. Myös palvelusetelin käyttö on tyrehtynyt. Viime viikkoina yrittäjät ja päättäjät ovat olleet aidosti huolissaan. Onko toimiva hankintaväline sysätty sivuun paniikissa, ilman faktoihin perustuvaa arviota niiden kustannusvaikuttavuudesta?
Palveluseteli on erittäin toimiva väline sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sen avulla voidaan vahvistaa asiakkaan valinnanvapautta, parantaa palveluiden saatavuutta ja hyödyntää yksityisen sektorin resursseja.
Palveluseteli on kilpailutusten rinnalla huomattavasti joustavampi tapa ostaa palveluja. Se pitää markkinat avoimina ja antaa kaiken kokoisille yrityksille mahdollisuuden osallistua palvelutuotantoon.
Haasteena kuitenkin on, että palvelusetelin arvo ei aina vastaa sillä hankittavan palvelun todellisia kustannuksia. Tämä heikentää sen käytettävyyttä sekä asiakkaan että palveluntuottajan näkökulmasta. Hyvinvointialueiden yksikkö- tai palvelukohtainen kustannuslaskenta ei ole edennyt riittävän nopeasti, vaikka valtiovarainministeriö on pyrkinyt edistämään asiaa hankkeen avulla. Kustannuslaskennan kehittämiseen on panostettava, jotta se saadaan vietyä loppuun saakka – yksikkötasolle asti, ei pelkkään keskiarvolaskentaan.
– Palveluseteli ei ole ongelma, vaan osa ratkaisua. Nyt tarvitaan rohkeutta ja tiedolla johtamista, jotta hyvinvointialueet voivat tehdä kestäviä ja kustannustehokkaita päätöksiä, toteaa Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Katja Rajala.
Hyvinvointialueiden tulee tehdä oman tuotannon kustannuslaskenta huolellisesti. Näin myös palvelusetelin arvonmääritys voidaan asettaa realistiselle tasolle. Jopa yksittäisen hyvinvointialueen sisällä saattaa olla merkittäviä eroja oman tuotannon hinnoissa. Päättäjien ja viranhaltijoiden on kyettävä tekemään faktapohjaisia valintoja: mitkä palvelut ovat kalliita tuottaa itse ja mitkä kannattaa tuottaa palvelusetelin avulla.
– On hyvä muistaa, että sote-alalla toimii paljon naisyrittäjiä. Hyvinvointialueiden päätökset vaikuttavat suoraan heidän toimintamahdollisuuksiinsa – ja samalla alueiden elinvoimaan, Rajala painottaa.
Lisätietoja
Suomen Yrittäjänaiset
Katja Rajala
puheenjohtaja
puh 050 505 4422
[email protected]
Carita Orlando
toimitusjohtaja
puh 040 544 5519
[email protected]
Puheenjohtaja Katja Rajala.
