Hyvinvointialueen päättäjän näkökulmasta laatuvaatimukset ja niiden arviointi jäävät ostopalvelujen kilpailutuksessa selkeästi hintavertailun jalkoihin, kirjoittaa Sirkka-Liisa Kähärä.
Vuoden 2023 alussa aloittavilla hyvinvointialueilla on lukuisia palvelutarpeita, joita ovat tuottamassa sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on useita yksityisiä toimijoita, joiden palvelujen ostaminen on vakiintunut käytäntö. Tällaisia ovat esimerkiksi kuljetuspalvelut, sairaanhoidon välineistö, apuvälineet tai lastensuojeluun liittyvät palvelut. Valitettavasti moni kuntien ostamista palveluista on kansainvälisten ”kasvottomien yritysten” tuottamaa, jolloin vuorovaikutus palveluntarjoajan kanssa ei ole yhtä sujuvaa kuin kotimaisten yritysten ja järjestöjen kanssa. Myös kuntien kilpailutusosaamisessa on parantamisen varaa. Perinteisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ostopalvelukeskustelu on jäänyt henkilöstön saatavuuden tasolle: miten saadaan sijaisia, mikä yritys tai järjestö tuottaa päivystyspalvelut tai mistä ostetaan ateria- tai puhtauspalvelut.
Hyvinvointialueen päättäjän näkökulmasta laatuvaatimukset ja niiden arviointi jäävät ostopalvelujen kilpailutuksessa selkeästi hintavertailun jalkoihin. Siksi monella poliitikolla on tunne, että heitä tarvitaan ainoastaan päätöksenteon sinetöinnissä. Osa päätöksentekijöistä ei halua ajatella, mitä palvelujen kilpailuttaminen ja ulkoistaminen saattaa aiheuttaa uuteen yritykseen siirtyvän työntekijöiden toimeentulolle. Koronapandemia osoitti, että huoltovarmuuden takia tarvitaan muuntautumiskykyä. Ne yritykset, jotka kykenevät muuttumaan nopeasti ja samalla huolehtimaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta, vetovoimasta ja palkkatasosta, ovat tulevaisuudessakin vahvoja.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajina on perinteisesti ollut paljon naisyrittäjiä ja naisvaltaisia järjestöjä. Uskon naisten uudistumiskykyyn, luovuuteen ja ratkaisukeskeisyyteen. Niillä yrityksillä ja järjestöillä on mahdollisuuksia, jotka kykenevät eettisesti ja energiatehokkaasti tuottamaan palveluita sekä edistämään henkilöstön työhyvinvointia ja uralla etenemistä. Yhteistyö hyvinvointialueen ja yritysten, järjestöjen ja muiden tahojen kanssa on tärkeää, jotta pystytään tuottamaan asukkaille palveluja laadukkaasti. Naisyrittäjien sekä erilaisten naisverkostojen ja -järjestöjen yhteistyötä kannattaa vahvistaa nyt hyvinvointialueiden käynnistymisen myötä. Pienyrittäjien toiminnan ja palvelukonseptien nostaminen esiin yhdessä hyvinvointialueen päättäjänaisten kanssa saa varmasti aikaan hyviä tuloksia seuraavina vuosina.
Sirkka-Liisa Kähärä
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja (SDP)
Vantaan kaupungin-valtuuston jäsen
JHL:n Etelä-Suomen alueen aluepäällikkö
”Uskon naisten uudistumiskykyyn, luovuuteen ja ratkaisukeskeisyyteen.”
