Työelämä on murroksessa ja yrittäjyys osaltaan muuttaa muotoaan. Yrittäjyyden eri muodot, kuten kevytyrittäjyys kasvattaa suosiotaan. Selkeä uusi suuntaus on, että yhä useampi toimii omasta tahdostaan rinnakkain ja vaihdellen eri rooleissa yrittäjyyden ja palkansaajan välillä. Tämä on yksi tapa muotoilla työurasta oman näköinen, haastaa itseä ja oppia uutta.
Yksinyrittäjien määrä Suomessa räjähti kasvuun vuoden 2015 taitteessa. Samaan aikaan työllistävien yrittäjien määrä notkahti laskuun ja alamäki on jatkunut. Huolestuttaako? Kansantalouden näkökulmasta tarvitsemme kuumeisesti yrityksiä, jotka luovat kasvua, investoivat ja työllistävät.
Yrityksen kasvu perustuu kuitenkin aina omistajan kasvuhalukkuudelle, rautaiselle osaamiselle ja vahvaan näkemykseen liikeidean toimivuudesta. Kasvuhalukkuuden viimeistelee halu ja kyky riskinottoon. Riskinoton tulee olla kannattavaa ja palkitsevaa. Tilastollisesti tiedämme, että naisten omistamat yritykset eivät ole kasvuhakuisia samoin tavoin verrattuna miesten yrityksiin.
Osaamista ja näkemystä yrittäjiltä varmasti löytyy, mutta oleellinen kysymys on, että miksi ylipäätään yrittäjiltä ei löydy kasvuhaluja?
Nyt moni valitsee työllistämisen sijaan verkostossa toimimisen. Osa lopettaa työllistämisen 19 työntekijään, sillä sen jälkeen astuu lisää työnantajaa koskevia velvoitteita yhteistoimintalain myötä. Kyllä yrittäjät haluavat pitää huolta laadukkaasta toiminnasta, työntekijöistään ja tiedonkulusta, mutta byrokratiaa ei kukaan toivo lisää. Ylipäätään yrityksiä koskevaa hallinnollista taakkaa on vähennettävä kaikin tavoin.
Maamme on mikroyrittäjien valtakunta, sillä 93,1 % on pieniä yrityksiä. Yksinyrittäjiä on 69 % ja naisista 73 % toimii juuri yksinyrittäjinä. Mikäli työllistävien yritysten määrä halutaan kääntää uuteen nousuun, on nyt todellinen näytön paikka tulevalla hallituksella. Hallitusohjelma osaltaan luo suuntaa siihen, millaista yrittäjyyden toimintaympäristöä luodaan. Keinoja on, mikäli yrittäjien, eli kasvun todellisten tekijöiden näkökulma halutaan ottaa huomioon.
Suomen Yrittäjänaisten päätavoitteet seuraavalle hallituskaudelle kiteytyvät kolmen teeman alle. Näitä ovat: yrittämisen kannattavuus, yrittäjän sosiaaliturva ja hyvinvointi, toimivat markkinat ja kannuste työllistää. Verotuksen on kaikin tavoin kannustettava riskinottoon ja yrittämiseen. Vakaan ja ennakoitavan toimintaympäristön kehittäminen luo pohjaa kasvulle ja yrittäjyydelle Jatkossa vastuu on kannettava laajemmin yhdessä. Yritystoimintaan kuulumattomat kulut, kuten perhevapaakustannukset tai sairaan lapsen hoidosta aiheutuvat kulut tulee maksaa yhteisestä, ei yrittäjän pussista. Nämä osaltaan raivaavat työllistämisen esteitä ja riskejä.
Silmät on avattava muutoksille, jotka ovat jo arkipäivää. Jatkossa onkin tunnistettava työn tekeminen samanaikaisesti eri rooleissa vaikkapa työttömyysturvan kartuttamiseksi. Yrittäjän sosiaaliturvaa tulee uudistaa kokonaisuudessaan ja YEL-järjestelmän joustavuutta lisätä. Yrittäjästäkin on pidettävä huolta.
Toimivat markkinat haastavat osaltaan kasvuun, työllistämiseen ja yrityksen kehittämiseen. Siksi julkiset palvelut tulee avata aidolle kilpailulle ja viime aikojen vimma julkisomisteisten inhouse-yhtiöiden perustamiseen on katkaistava. Sote-uudistuksen korjaussarjassa tulee ohjeistaa palvelusetelien laajemmasta käytöstä, jotta kaikki resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön jonojen purkuun ja palvelujen parempaan saatavuuteen. Etenkin hyvinvointialueiden monituottajamallin kehittäminen edistää kasvun mahdollisuuksia naisten omistamiin yrityksiin, joita juuri sote-alalla on.
Onko sitten kaikkien yrittäjien ylipäätään haluttava kasvua ja tavoiteltava muiden työllistämistä? Ei ole. Se on jo arvokas yhteiskunnallinen teko, että ottaa ohjat omiin käsiin ja työllistää itsensä.
Antakaamme siis arvo myös jokaiselle yksinyrittäjälle. Jokaisella yrittäjällä on oikeus itse päättää siitä, millaista yrittäjyyttä tavoittelee ja millaisia riskejä elämäänsä ottaa. Pidetään kuitenkin huoli, että Suomesta rakennetaan sellainen toimintaympäristö, mikä luo mahdollisuuksia yritysten kasvattamiselle ja työllistämiselle. Ehkäpä jopa innostaa niitäkin, jotka eivät kasvua ole aiemmin tavoitelleet.
Blogi on julkaistu alun perin Ilkka-Pohjalaisessa
Katja Rajala
puheenjohtaja
Suomen Yrittäjänaiset
