Yrittäminen ei sovi hätähousuille – pikavoittoja on luvassa harvoin

❤️Yrittäjänaisen tarina❤️

Ryhdyin yrittäjäksi kesäkuussa 2016. Olin toiminut vuosituhannen vaihteen tienoilla useita vuosia freelance-kääntäjänä, joten minulla oli kokemusta itseni työllistämisestä ja olin kaivannut yrittäjän vapautta jo pitkään palkkatöihin paluuni jälkeen. Olen yrittäjän tytär ja nyt jo edesmenneen isäni kautta nähnyt ja kokenut myös monet yrittäjyyden huonoista puolista, mutta silti minua ei pelottanut yhtään. Pikemminkin ihmettelin, kun ystävät ja tuttavat toitottivat, miten rohkea olin yrittäjäksi ryhtyessäni. Minusta se ei vaatinut mitään erityistä rohkeutta.

Minulla on paljon yrittäjäystäviä, joihin olen tutustunut yhdistystoiminnassa ja epävirallisissa verkostoissa. Olin pari vuotta Helsingin Yrittäjänaisten hallituksessa, ja sen jälkeenkin olen käynyt kohtalaisen ahkerasti yhdistyksen tapahtumissa. Lisäksi toimin aktiivisesti Suomen Kirjallisuusterapiayhdistyksessä. Verkostot ovat etenkin yksinyrittäjän suola ja sokeri. Yrittäjä ymmärtää yrittäjää, kontaktit ovat kullanarvoisia ja vertaistuki virkistää ja viihdyttää. Myös perheeni ja ystäväni tukevat minua. Olen onnekas!

Yrittämisessä parasta on mielen vapaus. Minusta on ihan parasta, että saan itse päättää, milloin teen töitä ja milloin lomailen tai mihin aikaan ja missä teen töitä. Ei enää ikinä pakollista myyntikokousta maanantaiaamuna kello kahdeksan! Toki tämä tarkoittaa, että teen töitä välillä ihan älyttömän paljon – liikaakin –, koska a) innostun tai b) en osaa sanoa ei, kun asiakas töitä tarjoaa. Pidän myös siitä, että saan rönsyillä mielin määrin.

Onnistumisen tunne liittyy vahvasti merkityksellisyyden tunteeseen. Kun saan asiakkailta spontaaneja kiitoksia, koen tekeväni tärkeää työtä. Olen huomannut, että onnistumisen tunnetta ruokkii myös pitkäjänteinen tekeminen satunnaisista takapakeista huolimatta. Yrittäminen ei sovi hätähousuille, sillä pikavoittoja on luvassa harvoin. Mutta kun jaksaa uskoa itseensä ja tekemiseensä, se kantaa lopulta hedelmää.

Koska teen töitä voittopuolisesti yksin, kapasiteetti on rajallinen eikä aikaa aina jää riittävästi niihin nimenomaisiin asioihin, joihin itse mieluiten panostaisin – kun on sitä rahaakin ajateltava. Toinen tylsä juttu (yksin)yrittäjyydessä on se, että sairauslomalle on tosi hankala jäädä, kun ei millään haluaisi aiheuttaa asiakkaille pettymystä. Yrittäjän on siedettävä epävarmuutta ja hyväksyttävä, että esimerkiksi kassavirta saattaa heitellä paljonkin. 

Yrittäjän pitää olla utelias ja kiinnostunut itsensä ja osaamisensa kehittämisestä laaja-alaisesti. Ei riitä, että osaa substanssin, pitää hallita myös monia muita juttuja markkinoinnista lähtien. Toki näitä oheistoimintoja voi ja kannattaa myös ulkoistaa ja minäkin olen tehnyt niin. Tähän liittyy se, että pitäisi olla myös rohkeutta panostaa rahallisestikin esimerkiksi juuri markkinointiin – se on investointi tulevaan.

Yrittäjälle on myös hyväksi olla idearikas ja innovointikykyinen. Pitää uskaltaa kokeilla juttuja ja sitten luopua niistä, jos ne eivät toimi. Yrittäjän on hyvä sisäistää, että hänen pitäisi yrittämisellä ansaita elantonsa. Liian monet yrittäjät kitkuttavat vuosikausia pystymättä edes maksamaan itselleen palkkaa. Siinä ei ole mitään järkeä. Moni kokee, ettei voi pitää lomia tai vapaapäiviä ja suorastaan kehuskelee sillä, ettei ole pitänyt kymmeneen vuoteen kahta peräkkäistä päivää enempää vapaata. Älä lähde siihen! Vaikka työ olisi kuinka intohimo ja sitä omaa yritystään rakastaisi kuin omaa lastaan, tarvitsee yrittäjäkin palautumisaikaa. Jos yrittäjä voi huonosti, voi yrityskin huonosti. Pahimmassa tapauksessa työkyky romahtaa täysin. Kuka sitä yritystä sitten pyörittää?

Tähtään maltilliseen kasvuun, verkostomaiseen tekemiseen ja kansainvälistymiseen. Olen parhaillani rakentamassa suomenkielisten verkkosivujen ja somekanavien rinnalle englanninkielisiä versioita, jotta voin tarjota Sananhaltijan palveluita myös Suomen rajojen ulkopuolelle.

Tasapainoa elämääni tuo perhe, johon kuuluvat puoliso sekä teini-ikäinen poika. Harrastan lukemista ja kirjoittamista, kävelyä sekä kulttuuria sen kaikissa muodoissa. Yksi parhaista stressinhoitokeinoista on kuorolaulu. Yhdessä laulaminen hoitaa sielua.

Annamari Typpö
Sananhaltija
Helsingin Yrittäjänaisten jäsen
Yrittäjänainen-lehden tuottaja-toimittaja

Olen kielen ja kirjoittamisen ammattilainen, ja yritykselläni on kaksi haaraa. Sananhaltijan brändin alle kuuluvat sanataide- ja kirjallisuusterapiapalvelut. Ohjaan matalan kynnyksen luovan kirjoittamisen kursseja sekä kirjallisuusterapeuttisia ryhmiä, matkoja ja retriittejä. Tänä vuonna palveluvalikoima laajenee myös yksilöterapialla, sillä olen valmistumassa kirjallisuusterapeutiksi.

Eilabertan nimellä tarjoan sisällöntuotanto-, käännös- ja kielenhuoltopalveluita. Kirjoitan erilaisia tekstisisältöjä lehtijutuista uutiskirjeteksteihin ja somepostauksiin suomeksi ja englanniksi, käännän asiatekstejä sekä kauno- ja tietokirjallisuutta englannista, virosta ja ruotsista suomeksi ja suomesta englanniksi ja editoin ja oikoluen suomen- ja englanninkielisiä tekstejä.

Kuva Anna Titoff


Blogissa: