Suomessa yritysten määrä hipoo 300 000 ja yrittäjien kokonaismäärästä naisia on noin kolmannes. Naisten määrä on ollut kasvusuuntainen, mutta työnantajayrittäjiä tästä ryhmästä on yksi neljästä. Ylipäätään maamme yrityskannasta 93 % yrityksistä on alle 10 henkeä työllistäviä ja 69 % on yksinyrittäjiä. Työmarkkinat ovat edelleen jäykät ja moni yrittäjä päätyykin kasvattamaan liiketoimintaansa valitsemalla verkostomaisen toiminnan työllistämisen sijaan.
Positiivista on, että yrittäjyys kiinnostaa nuoria. Se tarjoaa vastauksia teemoihin, joita he arvostavat työssään kuten: työhön vaikuttamisen mahdollisuuksia, joustavuutta, työn ja vapaa-ajan rytmittämistä ja merkityksellisten asioiden tekemistä. Yrittäjyyskasvatus on saanut sijaa opetussuunnitelmissa jo varhaiskasvatuksesta lähtien. Monet asiat onneksi edistyvät. Sen sijaan yrittäjäystävällisen päätöksenteon eteen on vielä kovasti tehtävä töitä.
Juuri nyt elämme ristiriitaisuuksien aikaa. Kunnan ja alueen elinvoiman edistäminen löytyy strategioista ja kuluu jokaisen ajan hermoilla elävän päättäjän sanavarastoon. Käymme yhteiskunnassa keskusteluja siitä, miten tarvitsemme työpaikkoja, osaajia ja verotuloja kattamaan paisuvia kustannuksia. Kuitenkin saman aikaisesti tehdään päätöksiä, jotka näännyttävät yrittämisen ja yritysten kasvun mahdollisuuksia. Parhaillaan tämä kulminoituu uusilla hyvinvointialueilla, joilla päätetään palvelustrategioista ja tukipalvelujen organisoinnista. Maata riivaa käsittämätön vimma perustaa julkisomisteisia inhouse-yhtiötä tuottamaan tukipalveluja, kuten esimerkiksi siivous-, ruoka-, pesulapalveluja. Näillä päätöksillä markkinat suljetaan, yrittäjiltä viedään kasvun mahdollisuudet ja alueelta tilaisuus antaa tilaa mahdollisille uusille yritysten kasvutarinoille. Ehkäpä näistä joku yritys olisi voinut lähteä kasvun myötä jopa kansainvälistymisen polulle.
Valitettavasti tämä koskee erityisesti aloja, joilla on juuri naisyrittäjyyttä ja näin tyrehdytetään etenkin naisten mahdollisuudet kasvuyrittäjyyteen. Sama koskee varsinaisia sote-palveluja, joilla yritykset työllistävät reilun 80 000 henkeä. Toivottavaa on, että jokaisen hyvinvointialueen palvelustrategioissa löytyy kirjaukset siitä, miten tämä joukko hyödynnetään mukaan palvelutuotantoon. Jokainen toimija ja osaaja on saatava mukaan, kun tekijöistä on huutava pula. Poistetaan siis kasvun esteet, jotta elinvoima saa virrata ja vallata maamme.
Katja Rajala
puheenjohtaja
Suomen Yrittäjänaiset