Yksinyrittäjät kokevat työllistämisen riskit ja kalleuden kasvun esteiksi, kirjoittaa Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.
Tilastokeskuksen mukaan heinäkuussa 2023 Suomessa oli avoinna yli 100 000 työpaikkaa. Samaan aikaan työttömiä työnhakijoita oli lähes 300 000.
Meillä on kohtaanto-ongelma: avoinna olevat työpaikat ja työtä etsivät kansalaiset eivät syystä tai toisesta kohtaa. Kyse voi olla osaamisesta tai maantieteellisistä haasteista, mutta myös siitä, etteivät työnteon kannustimet ole kaikilta osin kohdallaan. Työn vastaanottaminen ei välttämättä näy henkilön toimeentulossa, mutta aiheuttaa esimerkiksi lapsenhoitoon tai työmatkoihin liittyviä taloudellisia ja käytännön haasteita.
Yksinyrittäjistä yli puolet tavoittelee kasvua, mutta työntekijän palkkaaminen tulee kasvukeinoista vasta kolmantena uusien tuotteiden ja palveluiden lanseeraamisen sekä kumppaneiden kanssa verkostoitumisen jälkeen. Työllistämisen riski ja kalleus koetaan kasvun esteeksi. Samaan aikaan kaikenkokoiset yrittäjät toivovat lainsäädännöstä ratkaisuja helpottamaan työvoimapulaa.
Uusi hallitus tavoittelee kunnianhimoisesti 100 000:ta uutta työllistä ja sitä kautta myös julkisen talouden vahvistumista. Ensi töikseen se on lähtenyt uudistamaan työttömyysturvaa tavoitellen työn vastaanottamisen kannusteiden parantamista. Työlainsäädännön puolella muun muassa paikallisen sopimisen pelisääntöjä jo sovitaan, ja suunnitelmissa on myös työnantajariskin keventäminen esimerkiksi henkilöperusteista irtisanomista ja määräaikaisen työsopimuksen solmimista helpottamalla.
Aika näyttää, johtavatko hallituksen valitsemat keinot parempaan työllisyyteen. Toivottavaa olisi, sillä sekä yksilön että yhteiskunnan hyvinvointi syntyy työstä ja uusi työ erityisesti menestyvän yritystoiminnan kautta.
Suomen Yrittäjänaiset on yksi Suomen Yrittäjien toimialajärjestöistä.
Harri Hellstén
Työmarkkina-asioiden päällikkö
Suomen Yrittäjät
Lue koko Yrittäjänainen -lehti tästä.
